5.7.2017

Legendat elävät ikuisesti – Jarno Saarinen sai patsaan Turkuun

Jarno Saarinen patsas

Jarno Saarisen patsaan julkistusta saapui seuraamaan noin 3000 henkeä Turun Barkerinpuistoon.

Ratamoottoripyöräilijä Jarno Saarinen sai kotikaupunkiinsa Turkuun patsaan, jonka Turun kaupungille lahjoitti Italiassa toimiva Motoclub Jarno Saarinen -moottoripyöräkerho. Assisin kaupungissa Italiassa toimiva kerho pystytti vastaavaan patsaan kotikaupunkiinsa pari vuotta sitten, ja kopio patsaasta julkistettiin Turussa sunnuntaina heinäkuun toisena päivä.

Jarno Saarinen patsas

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mestaruus ei tuonut patsasta

Saarisen leski Soili Karme kertoi patsaan julkistustilaisuudessa, että Jarno ei saanut patsasta siksi että voitti ensimmäisenä suomalaisena ratamoottoripyöräilyn maailmanmestaruuden tai siksi että kuoli kilpailussa hallitsevana maailmanmestarina, vaan siksi että toi ratamoottoripyöräilyyn ajotyylin, jota kuljettajat yhä tänä päivänä käyttävät. Saarinen oppi jääratakilpailuissa ”roikkuvan” ajotyylin, jossa polvi hipoi maata. Hän siirsi ajotyylin asfalttiradoille, ja pian muut huomasivat sen vanhoja tyylejä nopeammaksi ja kopioivat samanlaisen ajotyylin itselleen.

Jarno Saarinen oli paitsi aikansa nopein kuljettaja, myös muita sen ajan suomalaiskuskeja kielitaitoisempi. Lisäksi häntä pidettiin erittäin ammattitaitoisena pyöränrakentajana ja säätäjänä, määrätietoisena kilpailijana ja edustavana urheilijana, mutta samaan aikaan myös sosiaalisena ja muita kilpailijoita mielellään auttavana.

Jarno Saarinen patsas
Jopa sateisena arkipäivänä Saarisen patsas keräsi tasaisen jonon kuvaajia ja Jarnon kansaa poseeraavia ohikulkijoita.

15-kertaista maailmanmestari Agostinia nopeampi

1970-luvun alussa Saarinen löi käytännössä itse rakentamallaan ajokilla radalla italialaisten suuren suosikin Giacomo Agostinin. Koska Saarinen teki sen rehdisti ja pelkästään oman ammattitaitonsa ansiosta, ottivat italialaiset hänet vilpittömästi yhdeksi suosikikseen.

Patsaan on veistänyt italialainen Elia Alunni Tullini, joka julkistustilaisuudessa kertoi olevansa sekä motoristi että suuri Jarno Saarisen fani. Tullini on kuulunut Jarno Saarinen Motoclubiin lapsesta lähtien, sillä hänen isänsä on yksi kerhon perustajajäsenistä.

Jarno Saarinen patsas

Ratamoottoripyöräilyn 250-kuutioisten maailmanmestaruuden Jarno Saarinen voitti vuonna 1972. Vuoden 1973 hän ajoi sekä 250- että 350-kuutioisten luokkia ja ehti voittaa kauden kuudesta ensimmäisestä kilpailulähdöstään peräti viisi. Monzan osakilpailussa Renzo Pasolini kaatui oikealle kaartuvassa Curva Grandessa radalla olleeseen öljyyn eikä hänen takanaan ajanut Saarinen pystynyt väistämään Pasolinin pyörää, ja lopulta Saarinen jäi kilpakumppanien yliajamaksi. Hän menehtyi 20. toukokuuta 1973.

Soili Karme ja Jarno Saarinen ehtivät elää ja kiertää ratoja yhdessä 11 vuoden ajan. He olivat ratamoottoripyöräilyperheen erottamaton kaksikko, joka matkusti aina yhdessä ja muodosti käytännössä yksityistiimin, jossa Jarno Saarinen ajoi maailmanmestariksi.
– Hän oli turvallinen kumppani, jonka kanssa oli hyvä elää, tiivisti Soile Karme 44 vuotta sitten menehtyneen miehensä ominaisuudet yhteen lauseeseen.

Jarno Saarinen patsas
Taustalla näkyvä Martinkirkon torni näkee nyt Saarisen hymyn.

Teksti: Janne Huhtala Kuvat: Aake Kinnunen

Luetuimmat