50 + 50 = 27
Otsikko on Tekniikan Maailmaan kirjoittamastani artikkelista parinkymmenen vuoden takaa. Valtiovarainministeriö päätti suuressa viisaudessaan, että maastoautojen kevyempi verotus on typerä asia. Siinähän osa autoilijoista saa kohtuuhintaan tilavan, turvallisen ja maastokäyttöönkin sopivan ajoneuvon.
Ensin maastureille asetettiin 50 prosentin autovero ja sitten verotus nostettiin muiden henkilöautojen kanssa samalle viivalle tuplaamalla autovero. Lopputulos oli kaikkien maalaisjärjellä ajattelevien ennustama. Maasturimyynti romahti lähes olemattomiin, ja valtion niistä saamat verotulot putosivat neljännekseen edellisvuoteen verrattuna.
Viimeisin ilouutinen autoalalla on kymmenen vuoden takaa, jolloin henkilöautojen verotusta kevennettiin. Tulos? Automyynti lähti reippaaseen kasvuun ja valtion pohjattomaan laariin kertyi veroeuroja paljon enemmän kuin aiemmin. Toinen pieni positiivinen tapahtuma oli siirtyminen hiilidioksidipohjaiseen autoveroon. Silloin alkoi toden teolla siirtyminen vähäpäästöisiin autoihin.
Pitkän alustuksen jälkeen pääasiaan eli kysymykseen, onko edellisistä esimerkeistä opittu mitään? Ainakin kahden vuoden takainen autoveroasteikon muutos todistaa, että oppi ei ole mennyt perille. Veroruuvin kiristyksellä kuviteltiin kasvatettavan verotuloja. Todellisuudessa aiheutettiin autokaupalle vaikeuksia ja valtiolle sadan miljoonan euron tappiot.
Tässä siis pieni viesti hallituksen budjettiriihelle. Valtio tarvitsee lisää verotuloja, mutta olisi korkea aika uskoa ettei verotason nosto ole ainoa tie onneen. Pikemminkin päinvastoin, sillä verotuksen kiristäminen johtaa kulutuksen vähenemiseen ja verotulojen laskuun.
Romutusmaksu, autoveron alennus tai muu vastaava toimenpide saisi aikaan positiivisen lumipalloefektin. Automyynti lähtisi kasvuun, autoalalle ennustetut työvoiman leikkaukset peruuntuisivat ja sen sijaan palkattaisiin lisää ihmisiä eli työllisyys paranisi minkä lisäksi saisimme liikenteeseen turvallisempia ja vähäpäästöisempiä autoja.
24.3.2014 Toni Jalovaara
