Tapio Koisaari
Tapio Koisaari

Blogi: Ketä kiinnostaa?

Rakastan auto- ja liikennealaa, koska sekoilu ja tunteet ajavat valtavaa koneistoa, joka päältä päin näyttää rationaaliseen ajatteluun tukeutuvalta, jättimäiseltä bisnekseltä. Pää ei kuitenkaan pysy kylmänä millään koulutustasolla. Tapaus Nokian Renkaat on hyvä esimerkki.

Mutta ennen yhtään pidemmälle menemistä listaan esimerkkejä, jotka saattavat olla totta tai eivät. Asioiden todenperäisyydellä ei ole tässä merkitystä:

Rengasvalmistaja X oli juuri saanut lanseerattua uusimman tuotteensa ja sisäisten testien mukaan se oli keskinkertainen. Niinpä alettiin kiireen vilkkaa kehittää parempaa rengasta, mutta vastoin kaikkia faktoja lanseerattu rengas alkoi menestyä lehtitesteissä mainiosti. Kyseisen maantieteellisen alueen lehdillä ei ollut alkeellisintakaan testausosaamista, mikä selitti eron. Lopulta X:n oli pantava uuden renkaan kehitystyö jäihin, jotta testimenestys myös muualla selviäisi.

Mantereella Y lehdet testasivat talvirenkaat pääsääntöisesti yhdellä ja samalla, luisteluun tarkoitetulla ulkoradalla. Tämä testausalusta oli olosuhteiltaan perverssi, koska jäätä jäähdytettiin alhaalta käsin ja ilman lämpötila oli +5–+10 – missään tavallisella tiellä tällaisia oloja ei siis olisi. Tästä huolimatta valmistajien X,Y ja Z oli testattava ja kehitettävä renkaitaan pärjäämään näissä testeissä, vaikka sillä ei ollut käytännön kanssa mitään tekemistä.

Testaustaho Z teki aivan luokattoman testin yksittäiselle tuoteyksilölle ja mittausmenetelmän puutteiden takia valmistajan A tuote sai väärän murskatuomion. Muiden testaustahojen kädet olivat käytännössä sidotut, koska ne olisivat kritisoineet kilpailijaansa ja muuten tilanne oli sana sanaa vastaan. Testaustaho Z myönsi vastahankaisesti osittain virheensä, mutta vahinko julkisuuden kannalta oli jo tapahtunut.

Rengasvalmistaja B alkoi menestyä yllättävästi testeissä, vaikka sillä ei entuudestaan ollut kyseisen tyyppisistä renkaista teknistä kompetenssia. Vähänkään renkaita tunteva tiesi, että moista kehitysloikkaa ei saisi tinkimättä kulutuskestävyydestä. Myynti nousi kohisten ja vastaavalla kohinalla hupeni myös renkaiden kulutuspinta. Asiasta kirjoiteltiin hiukan ja osa asiakkaista karhusi hyvitystä valmistajalta.

Ne tahot, jotka tekevät testausta ammatikseen, taistelevat työkseen myös huijauksia vastaan ja ovat tietoisia tästä lieveilmiöstä. Mutta kuten edellä olevat esimerkit osoittavat, jos asioista haluttaisiin keskustella niiden oikeilla nimillä, aiheet eivät loppuisi ihan heti – vaikka pysyttäisiin ihan rengasasioissa.

Onneton testausosaaminen vaikuttanee paljon enemmän testien lopputuloksiin kuin se, mitä valmistajat yrittävät tehdä. Eikä osaamisen puute ja vilppi rajoitu vain testeihin, sillä virallisetkin tahot julkistavat ”rengastutkimuksia”, jotka ovat valmistajien itsensä rahoittamia. Tutkimusten tekijöiltä puuttuu ammattitaitoa, mutta silti laadullisia ominaisuuksia kommentoidaan ilman tilastollisesti merkittävää aineistoa.

Renkaan ostajan kannalta onnettominta on kuitenkin se, että kuluneiden renkaiden testaaminen luotettavasti on äärimmäisen vaikeaa ja kallista. Tällä hetkellä kuka tahansa rengasvalmistajista pystyy tinkimään kulutuskestävyydestä saavuttaakseen ominaisuudet, jotka ovat testien ja esimerkiksi EU:n rengasmerkinnän kannalta tärkeitä. Eikä tähän tarvita mitään testivilppiä. Maksu menee asiakkaalle, joka joko äänestää jaloillaan tai ei.

Aivan lopuksi pitänee lunastaa jutun otsikko. Miksi moinen valinta?

No, olipa kyseessä GM:n virtalukkoskandaali, VW:n päästöhuijaus tai Nokian Renkaiden kohu, kenellekään alaa hiukankaan pidempään seuranneelle ne eivät ole olleet yllätyksiä. Tutkijat saavat papattaa asiaansa vaikka maailman tappiin, eikä viesti kulje pientä ammattilaisten piiriä etäämmäs.

Jostain syystä maailma toimii juuri nyt siten, että jokin yksittäinen impulssi saa valtavan lumipallon vyörymään ja yhtäkkiä kaikki haluavat kertoa samasta asiasta mielipiteensä. Näin tapahtuu siitäkin huolimatta, että samoja asioita on tapahtunut ennenkin ja asioista on puhuttu.

Yksittäisten yritysten kannalta nykytyyli voi olla jopa tuhoisa, mutta kokonaisuuden kannalta kehityssuunta on toivottavasti parempaan. Varoittavat esimerkit tekevät meille kaikille selväksi, että luurangot on syytä siivota kaapista itse, ennen kuin some-koneisto ja sen liikkeelle saamat tahot tulevat tekemään siivouksen.

 

2.3.2016 Tapio Koisaari