Blogi: Lisäverojen keräys ei saa olla sakkojen korotuksen peruste
YLE:n Aamu-TV:ssä käytiin mielenkiintoinen keskustelu perustuslakivaliokunnan työstä ja tulkinnoista. Mukana olivat perustuslakivaliokunnan entinen puheenjohtaja Kimmo Sasi oli edustajakautenaan parlamenttimme parhaita perustuslain tuntijoita, ja oikeustieteen professori Tuomas Ojanen arvostettu, vakituiseen lausunnon antajakaartiin kuuluva juristi.
Keskustelun yleispiirre oli se, että Suomessa lainvalmistelutyö on liian nopeatempoista, ja jälki sen mukaista. Keskeneräiset asiat tuodaan liian varhain julkisuuteen, ja ehdotuksia joudutaan korjaamaan, jopa vetämään kokonaan takaisin.
Ministeriöissä on pätevää henkilökuntaa, mutta tekijöitä on liian vähän. Työpaine on kova, ja poliittinen ohjaus lisää entisestään paineita, kun poliitikot pyrkivät ohjeistamaan millaista ehdotusta he valmistelusta odottavat.
Perustuslakivaliokunnan vakituisiin lausunnon antajiin kuuluu 6–10 asiantuntijaa, joista ainakin osan mielipiteet ovat kovin subjektiivisia. Usein esitetty kysymys, onko perustuslakivaliokunta liian riippuvainen näiden asiantuntijoiden mielipiteistä, on aiheellinen. Perustuslakivaliokunnan tulisi pitää tiukasti kiinni itsenäisyydestään ja omasta harkintakyvystään. Se antaa lausunnot lakiehdotuksista, asiantuntijoiden rooli on avustaa.
Palaverissa käytiin värikäs mielipiteenvaihto mm. hallituksen esityksestä sakkorangaistusten korottamisesta. Keskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, että lakeja ei voi tehdä fiskaalisin perustein. Eli jos hallituksen esitys lähtee siitä, että sakkojen korottamisella paikataan valtion taloutta, lähtökohta on väärä. Verotulojen kasvu on ollut ainakin osaperuste korotuksille. Jos hallitus olisi yksikantaan ilmoittanut, että tavoitteena on liikennekurin parantaminen, sakkojen korotus olisi paremmin perusteltu.
Toisaalta, kuten Moottorissa on aiemminkin todettu, sakkojen korotus voitaisiin unohtaa organisoimalla poliisien työtapoja: kaupungeissa ja taajamissa jalkaisin liikkuvat poliisipartiot valvomaan liikennettä. Periaatteessa poliisien määrää voisi lisätä, sillä valvonnan tehostuminen lisää rikemaksujen ja sakkojen määrää. Enemmän näkyvyyttä kaduille ja teille. Punaisia valoja päin ajaminen ja ylinopeudet sekä holtiton ajaminen kuriin.
Liikennevalvonnan tehostamisessa ei tarvita mitään poppakonsteja. Riittää, kun poliisipäälliköt miettivät oman henkilökuntansa kanssa, miten pienilläkin resursseilla voi toimita tehokkaasti.
12.5.2016 Heikki Peutere
