Blogi: Olemmeko valmiit?
Liikennealan ammattilaisena saa toistuvasti kuulla lausetta ”älkää holhotko, kyllä me tiedämme miten pitää toimia”. Holhoukseksi ymmärretään yleisesti kaikki liikennesäännöt, erityisesti nopeusrajoitukset ja myös promillerajat, vaikka sitä toki kukaan ei julkisesti kehtaa tunnustaa.
Mutta entäpä kun nyt norminpurun hengessä aletaan lieventää säännöksiä? Julkisuuteen tihkui tietoja, että osana tieliikenteen kokonaisuudistusta oltaisiin luopumassa talvirengaspakosta. Onko todella näin, en tiedä, mutta ajatuksenahan tuo tuntuu tervetulleelta. Hankalat päivämäärärajat poistuisivat ja kuten julkisuudessa on esitetty, tilalle tulisi talvirenkaiden käyttöpakko silloin, kun keli sitä edellyttää.
Vielä huhun asteella ollut esitys sai lähes tyrmäysvastaanoton. Monet asiantuntijat ja alan järjestöt olivat oitis valmiita ampumaan koko ehdotuksen alas. Että autoilija ihan itse joutuisi ottamaan vastuun siitä, että renkaat ovat kelin mukaiset. Eihän se käy, kyllä virkamiesten pitäisi edelleen päättää milloin on talvikeli. Ja edelleen huomioida pääsiäisen vaikutus renkaanvaihtoon, ilmeisesti.
Toinen osoitus hyvin alhaisesta säätelystä on ammattikuljettajien ammattipätevyyskoulutukset. Pakollisena koulutuksena on ainoastaan ennakoivan ajamisen kurssi, loput neljä kurssia saa jokainen kuljettaja päättää itse. Ja tästähän se jupina sitten nousee, aina löytyy niitä uhmaikäisiä, jotka käyvät neljä kertaa saman ensiapukurssin. Sitä kun ei ole erikseen kielletty. Ilmeisesti olisi sitten parempi, että lainlaatija tarkkaan määräisi, mikä kurssi tulee kenenkin käydä. Onhan se nyt ihan ajatuksenakin kamala, että saa valita itse omaa ammattitaitoa parhaiten tukevan kurssin 565 vaihtoehdon joukosta.
Normien purun vastapainona on yksilön vastuun kasvaminen. Olemmeko tähän valmiit?
18.5.2016 Jussi Pohjonen
