Kirjoituksilla on vaikutusta

Julkisuuteen pääsi tovi sitten hiukan huolimattomasti siteerattuja tutkimuksia, joiden takia polkupyöräkypärän hyöty joutui kyseenalaiseksi.

Lähtökohta kirjoituksissa oli kai se, että kypärä ei suojaa kaikissa onnettomuuksissa ja pyöräilyssä on muitakin riskejä kuin kypärän käyttämättömyys.

Näistä faktoista saatiin kuitenkin jotenkin keitettyä kokoon se johtopäätös, että kypärää ei kannattaisi käyttää. Kun aiheesta kohahdettiin, alkuperäistä lausumaa tarkistettiin oikeellisempaan suuntaan.

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat arvioivat onnettomuuksissa turvalaitteen vaikutuksen. Lautakuntien arvion mukaan vuosina 2003–2012 kaikkiaan 78 ihmistä olisi eri todennäköisyyksillä pelastunut kuolemalta, jos he olisivat käyttäneet kypärää pyöräillessään.

Pelastuneet edustavat 37 prosenttia kaikista kypärää käyttämättömistä, joten kypärä ei todella pelasta kaikissa tapauksissa. Mutta se ei vähennä kypärän arvoa vakavien päävammojen ehkäisyssä.

Kun kirjoitetaan turvallisuuteen vaikuttavista aiheista, pitää olla tarkkana. Onnettomuustutkinta antaa nimittäin tietoa myös virheellisen tiedon ja valistuksen vaikutuksesta.

Yhdessä tapauksista perheen nuori kuoli, koska vanhemmat olivat omissa päätelmissään tulleet siihen tulokseen, että turvavyötä ei kannata käyttää.

Niinpä kaikki perheen jäsenet matkustivat järjestelmällisesti ilman turvavyötä. Kuolema oli täysin turha, eikä kyseessä ole yksittäistapaus. Vastaava asenne oli hyvin yleinen 1970-luvulla, ja kymmenten vuosien sitkeä valistus on kääntänyt kelkan viisaampaan suuntaan.

Liikenneturvan tekemän seurantatutkimuksen mukaan turvavyön käyttöaste on karkeasti ottaen 90 prosenttia, kun taas pyöräilykypärää käyttää 40 prosenttia. Nykyisellä tahdilla kypärän käyttö saavuttaa turvavyön käyttöasteen parissa vuosikymmenessä. Ja taas tarvitaan sitkeää valistusta ja valvontaa.

Liikenneturvallisuuteen liittyy paljon taikauskoa, eikä sitä tule vahvistaa millään tavoin.

7.6.2014 Tapio Koisaari