7.4.2021 Liikenne Asiantuntija: tieliikennelakiin jäi valuvikaa – tuloksena kummallisia tilanteita Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Yli 20 km/h ylinopeus voi jäädä kokonaan rankaisematta silloin, jos teko ei ole ollut omiaan aiheuttamaan vähäistä suurempaa vaaraa. Poliisihallitus eri mieltä valuviasta. Lain tulkinnoista on kiinnostava oikeusprosessi kesken. Viime vuoden kesäkuussa käyttöön tullut uusi tieliikennelaki yhdessä sakotusta koskevien lainmuutosten kanssa muuttivat olennaisesti myös rikkomuksesta epäillyn oikeusasemaa. Uuden tieliikennelain tulon myötä vanha liikennerikkomus -niminen rikos muuttui samannimiseksi hallinnolliseksi rikkomukseksi, jonka soveltamisalueesta nyt kiistellään. Asiantuntijan arvion mukaan uuteen lakiin jäi valuvikaa. Liikenneoikeuteen perehtynyt asiantuntija, asianajaja Risto Tuori tuo esiin, että sakotusta koskevat lainmuutokset ja uusi tieliikennelaki ovat muuttaneet olennaisesti rikkomuksesta epäillyn oikeusasemaa. Nyt on siis käytäntönä, että liikennevirhemaksusta valitetaan hallinto-oikeuteen, joka perii valituksen käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun. – Sitä ei määrätä oikeusapua saavalle henkilölle eikä silloin, jos hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, eli hyväksyy valittajan vaatimukset. Käräjäoikeus sen sijaan ei peri oikeudenkäyntimaksua sakkoa koskevassa rikosasiassa silloin, kun syyttäjä ajaa syytettä, Tuori selvittää. Uuden tieliikennelain mukanaan tuoma liikennevirhemaksu korvasi rikesakkojärjestelmän liikennerikkomusten osalta. Liikennevirhemaksu ei ole sakko, vaan ”hallinnollinen maksuseuraamus lainvastaisesta menettelystä.” Tyypillisimmin poliisi määrää liikennevirhemaksun vähäisistä rikkomuksista, jotka todetaan liikennevalvonnassa. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Valuvika johtaa kummallisuuksiin Risto Tuori pitää uuden lain pahimpana valuvikana kummallista tilannetta, jossa yli 20 km/h ylinopeus voi jäädä kokonaan rankaisematta silloin, jos teko ei ole ollut omiaan aiheuttamaan vähäistä suurempaa vaaraa. – Ensimmäinen tällainen tapaus on tutkittu Pohjois-Savon käräjäoikeudessa ja asiaan saataneen jossakin vaiheessa hovioikeuden ratkaisu, Tuori kertoo. Tuorin mukaan etenkin automaattisessa kameravalvonnassa voi poliisin olla vaikea pelkän kuvan ja ajankohdan perusteella osoittaa teon vaarallisuutta, minkä vuoksi näissä tilanteissa epäillyn olisi perusteltua valittaa sakosta. – Toisaalta ei poliisikaan saisi sakkoa tarjota, jos selkeästi kysymys on teosta, josta ei rangaista, Tuori kiteyttää. Tuorin mukaan poliisin ohjeistuksessa ei ole otettu edellä mainittua ongelmaa huomioon, vaan esimerkiksi liikenne- ja viestintävirasto Traficomin sivustolla olevan poliisilta saadun ohjeen mukaan yli 20 km/h ylinopeuksista seuraisi aina vähintään päiväsakkorangaistus. – Poliisin ohjeistuksella ei voida kategorisesti määritellä, millä ylinopeudella sinänsä kielletty liikennerikkomus muuttuukin rangaistavaksi ylinopeusrikkomukseksi. Vaaran vähäisyyttä arvioidaan kaavalla vaaran todennäköisyys x vaaran vakavuus, Tuori linjaa. Poliisitarkastaja: ei ole valuvikaa Poliisitarkastaja Konsta Arvelin Poliisihallituksesta on eri mieltä valuviasta. – Ei ole kyse tieliikennelain valuviasta. Yhtenä argumenttina on pidetty muun muassa sitä, että tieliikennelaki ei muuttanut rikoslain soveltamiskäytäntöä ja siksi yli 20 km/h -ylinopeus ei voi kategorisesti olla liikenneturvallisuuden vaarantaminen, Arvelin toteaa. Myös Arvelin odottaa millainen päätös oikeudesta aikanaan tulee prosessista, joka alkoi Pohjois-Savon käräjäoikeudesta. – Käräjäoikeus katsoi, että teko oli rikoslain 23 luvun 1 §:n 1 momentin mukainen liikenneturvallisuuden vaarantaminen, mutta teko oli omiaan aiheuttamaan ainoastaan vähäistä vaaraa. Tätä asiaa ollaan käsitykseni mukaan puimassa uudemman kerran Itä-Suomen hovioikeudessa, mikä onkin hyvä, koska asia ei ole millään muotoa noin yksinkertainen. Arvelinin mukaan yli 20 km/h -ylinopeuksia tulee nykyisin arvioida yksistään rikoslain liikennerikoksia koskevien säännösten perusteella, ellei teko jostain syystä ole törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen. Koska liikenneturvallisuuden vaarantamista? Rikoslain ja uuden tieliikennelain yhteensovittamisen perusteet kulminoituvat Arvelinin mukaan lopulta siihen, onko 21 km/h -ylinopeus teko, joka kuuluu arvioida rikoslain 23 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitettuna liikenneturvallisuuden vaarantamisena. – Juuri tätä lainsäätäjä on tarkoittanut ja juuri siitä yhteensovittamisessa on kyse. Myös tätä pidetään poliisitoiminnassa nykyisin lähtökohtana, Arvelin linjaa kantanaan. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Nopeuden suhde teon vaarallisuuteen Arvelin tähdentää myös sitä, että liikenneturvallisuuden vaarantaminen on hyvin olosuhdesidonnainen rikos. – Pelkästä ylinopeudesta puhuminen numeerisena arvona saattaa hämärtää nopeusylityksen vaarallisuuden. Varsinkin suuremmilla nopeusrajoituksilla pelkistä numeroista puhuminen hämärtää nopeuden merkitystä entisestään. Arvelinin mukaan kysymys on siitä, että nopeuden suhde teon vaarallisuuteen pitää tuoda näkyvämmin esille. Arvelin ottaa esimerkiksi sen, että pihakadun 20 km/h -rajoituksella 21 km/h- ylinopeus on yli kaksinkertainen ylinopeus. – Vastaavan ylinopeuden suhteellinen suuruus 30—50 km/h -rajoituksilla on edelleen merkittävä, minkä lisäksi se vaikuttaa jo olennaisesti kuljettajan pysähtymismatkaan ja sitä kautta törmäämisnopeuteen. Arvelinin mukaan koko keskustelun kovinta ydintä on se, että miten 21 km/h -ylinopeus näkyy maantienopeuksissa, esimerkiksi 80 km/h -rajoitusalueella. – Tällainen ylitys on ollut yli viidenneksen suhteessa nopeusrajoitukseen (26 prosenttia). Pysähtymismatka (reaktiomatka + jarrutusmatka) hyvissä olosuhteissa on noussut melkein puolet (50 metristä 70 metriin) ja jalankulkijan kuoleman todennäköisyys törmäystilanteessa on noussut alle 60 prosentista melkein 100 prosenttiin. Nämä ovat kumoamattomia fysiikan lakeja. Tästä syystä ylinopeus on vaarallista, mutta kaikesta huolimatta tämä keskustelu aina päätyy pohtimaan sitä, onko ylinopeus vaarallista vai ei, Arvelin toteaa. Arvelinilla on tulkintatarpeisiin ratkaisuehdotus. – Rikoslain 23 luvun 1 §:n 3 momentin poistaminen selkeyttäisi tilannetta, koska nyt sen tarkoitusta kahden seuraamusjärjestelmän yhteensovittamisessa ei tunnisteta. Ja tietysti, jos edellä mainitussa rikosasiassa hovioikeus toteaa tieliikennelain ja rikoslain seuraamusjärjestelmien olevan ongelmallisia, tarkoittaa se myös uusien näkökulmien omaksumista poliisissa, mutta varmasti myös lainsäädännön valmistelua liikenne- ja viestintäministeriössä ja oikeusministeriössä. Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lue lisää Kaikki artikkelit 17.4.2024 Liikenne Veroaikeet: Autoilulle keppiä ja porkkanaa 16.4.2024 Uutinen Dacia Duster alkaen 24399 euroa – eikä muitakaan hintoja tarvitse muistaa kuin kaksi 12.4.2024 Sähköautot Porsche odottaa uuden Taycanin myötä uusia asiakkaita – automalli noussut Porschen myydyimmäksi malliksi 11.4.2024 Uutinen Volkkarin sähköfarkku nähtiin ensi kertaa Suomessa – tätä on luvassa kesällä lisää 10.4.2024 Uutinen Vertailu: sähkö- ja bensiiniauton kustannukset – bensabudjetista sähkönsäästöön 8.4.2024 Yleinen Taksin käyttö: kuluttajien karut kokemukset – myös kuskit kertovat 7.4.2024 Uutinen Boeingin syvä kierre: vaaratilanteita, oikeusjuttuja, laadunvalvonnan puutteita, konetoimitusten myöhästymisiä 3.4.2024 Uutinen Arvottavan Yamaha MT-07:n uusi omistaja selvillä – onni potkaisi Mattia 3.4.2024 Uutinen Useita nastarenkaita poistettava myynnistä välittömästi – Moottori havaitsi renkaissa epäselvyyksiä jo talvella tekemässään selvityksessä Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Luetuimmat Vuorokausi Viikko Kuukausi 19.4.2024 Koeajo Maistiainen: Škoda Kodiaq – suosikki nyt lataushybridinä alkaen 48955 euroa 19.4.2024 Ajoneuvot Suomen presidentin käyttöön ensimmäistä kertaa koskaan Audi - mutta onko 1,1 miljoonan euron A8 L Security suhteessa edes kallis? Meillä on keinoja selvittää 17.4.2024 Nimi muutettu Nimi muutettu: tältä olisi näyttänyt ainutlaatuinen Porschen versio Lada 2103:sta, jota VAZ ei lopulta hyväksynyt 18.4.2024 Koeajo Maistiainen: Audi A3 Allstreet – kolme ratkaisevaa lisäsenttiä? 19.4.2024 Ajoneuvot 24 senttimetriä ja yksi kokonainen istuinrivi lisää: uuden C3 Aircrossin myötä Citroën C3:n käsite venyy ja paukkuu 14.4.2024 Koeajo Maistiainen: Dacia Duster on nyt kokonaan uusi ja osoittaa tietä koko merkille 17.4.2024 Nimi muutettu Nimi muutettu: tältä olisi näyttänyt ainutlaatuinen Porschen versio Lada 2103:sta, jota VAZ ei lopulta hyväksynyt 16.4.2024 Käyttötesti käytetyllä Käyttötesti käytetyllä: ”onko teillä edes oikeita työkaluja autoonne?” 16.4.2024 Koeajo Koeajo: Škoda Superb Combi – kuin hengähdystauko kaiken nykymaailman hektisyyden keskellä 17.4.2024 Ajoneuvot Uudistunut Nissan Qashqai leikittelee muun muassa valoilla, väreillä ja isompien autojen herkuilla 24.3.2024 Ajoneuvot Et ollutkaan ainoa, joka ei ymmärtänyt Audin numeropohjaista mallimerkintäpolitiikkaa - siksi se siirtyy historiaan 20.3.2024 Ajoneuvot Vanhassa, yli 170 000 kilometriä ajetussa Škodassa havaittiin suuri öljynkulutus pian kauppojen jälkeen – myyjän mielestä autossa ei ollut vikaa luovutushetkellä 1.4.2024 Nimi muutettu Nimi muutettu: Toyota Yariksen avolavaversio ei ole ollenkaan hassumpi 14.4.2024 Koeajo Maistiainen: Dacia Duster on nyt kokonaan uusi ja osoittaa tietä koko merkille 9.4.2024 Autoilu Auton kilometrimittaria rukattu – mistä huijaus paljastuu?