5.6.2020

Elvytyspaketista rahaa joukkoliikenteelle ja pyöräilyyn – tiehankkeisiin niukemmin

Autoliitto tierahoista: ”Nyt olisi oikea aika päällystää ja kunnostaa kehnoja teitä, mutta se vaatii riittävästi rahaa.”

Hallitus esittää vuoden 2020 neljännessä lisätalousarviossa merkittävää lisärahoitusta muun muassa joukkoliikenteelle sekä kävelyyn ja pyöräilyyn – teiden kunnossapitoon tulee lisärahaa niukemmin.

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd) taustoittaa rahanjaon painotuksia toteamalla, että hallitus vastaa koronakriisiin ilmastoelvytyksellä.

– Voimme samaan aikaan torjua koronakriisin taloudellisia seurauksia, pienentää korjausvelkaa ja edistää siirtymää kohti päästötöntä liikennettä. Tuemme ilmastoelvytystä ja kestävää liikennettä yli 1,3 miljardilla eurolla.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Joukkoliikenne saa 100 miljoonaa euroa

Tämä elvytyspaketiksi kutsuttu rahapotti jakaantuu moniaalle ja eri puolille Suomea, mutta suurin satsaus kohdistuu joukkoliikenteeseen. Yksittäisistä liikenteen tuista suurin on julkisen henkilöliikenteen palveluiden ostoon ja kehittämiseen tarkoitettu 100 miljoonan euron lisärahoitus.

– Joukkoliikenteen lipputulot ovat romahtaneet. Tuella varmistamme, että joukkoliikenne toimii jatkossakin, hinnat pysyvät kohtuullisina ja vuorovälit tarpeeksi tiheinä. Kansalaisten luottamus joukkoliikenteeseen pitää palauttaa. Ilman toimivaa joukkoliikennettä Suomi pysähtyy, Harakka perustelee.

Teiden korjausvelka ei juuri helpota

Maamme tiestön kehno kunto tiedetään yleisesti myös päättäjien keskuudessa, mutta niihin tarpeisin elvytyspaketti suo varsin maltillisesti varoja. Myönteistä on, että kuokka voidaan lyödä maahan rivakasti eli moni väylähanke voidaan käynnistää välittömästi.

Tuoreessa elvytyspaketissa ”perusväylänpidon momentti” saa 30 miljoonaa euroa. Päätetyllä 30 miljoonalla eurolla ei mennä vielä kuuhun, sillä tiestön korjausvelan suuruus on yli 1,4 miljardia euroa.

– Teiden kunnostamiseen kohdennettu summaa tuntuu pieneltä korjausvelkaan ja tarpeisiin nähden. Nyt olisi oikea aika päällystää ja kunnostaa kehnoja teitä, mutta se vaatii riittävästi rahaa, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen huomauttaa.

Nyt olisi oikea aika

Hänestä juuri nyt tulisi ryhtyä mittaviin kunnostuksiin tiestöllä.

– Erityisesti asvaltointi olisi juuri nyt järkevää, sillä erityisen leuto ja lumeton talvi on tehnyt tuhojaan ja päällysteet ovat kuluneet monin paikoin.

Nieminen ottaa esiin myös öljyn hinnan voimakkaan laskun, jonka vuoksi tiekolometrin päällystys on nyt edullisempaa.

routa

– Teiden kunto on tärkeä autoilun turvallisuustekijä. Hyvä tiestö myös edesauttaa elinkeinotoiminnan rattaiden pyörimistä. On hyvä muistaa, että koronakurimuksesta elpymisessä tie-infran rakentaminen itsessäänkin lisää taloudellista toimeliaisuutta ja hyvinvointia.

Samoilla linjoilla on infrarakentamisen ammattilaisten toimiala- ja työnantajaliitto INFRA ry, joka on esittänyt valtiovallalle ylimääräistä 450 miljoonan euron koronamäärärahaa (450 milj. €) perusväylänpitoon, joka sisältäisi muun muassa asvaltoinnin lisäämistä 50 miljoonalla eurolla.

Ehdotettu 450 miljoonaa jaettaisiin kolmessa tasaerässä vuosille 2020–2022. Esitys sisältyy INFRA ry:n lausuntoon valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2021–2024.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

40 000 euroa kilometriltä

– Kaikki lisärahoitus on tarpeeseen ja edesauttaa korjausvelan hoitoa, joka nyt päätetyn määrärahan turvin ei ainakaan kasva, Väyläviraston tieliikennejohtaja Pekka Rajala kiittelee.

Hän kertoo, että maanteiden sekä kävely- ja pyöräteiden päällysteitä uusitaan tänä vuonna yhteensä noin 4 300 kilometrin matkalla, josta aivan valtaosa on maantiekilometrejä.

Maanteiden päällystys ei ole ihan halpaa lystiä. 1+1-kaistaisen 7–­8 metriä leveän maantien uudelleen päällystäminen eli vanhan asvaltin poisto ja uuden pinnan teko maksaa tyypillisesti 40 000 euroa kilometriltä.

Kehnokuntoisia siltoja riittää

Korjausvelka tarkoittaa autoilijan näkökulmasta rapautuneita tienpintoja, kuoppia, painumia ja murenemisia – ja kenties matkaa-aikojen pidentymistä vaihtoehtoisille reiteille suuntaamisen vuoksi.

Suomessa on noin 50 750 kilometriä päällystettyjä maanteitä. Maanteillä on noin 15 160 siltaa, joista noin viisi prosenttia on huonokuntoisia. 180 huonokuntoisella sillalla on painorajoitus. Väylävirasto arvioi, että noin 7 000 siltaa on tulossa peruskorjausikään.

Kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen 43 miljoonaa

Hallitus esittää osana elvytyspakettia kuntien kävelyä ja pyöräilyä edistäviin infrahankkeisiin kuten pyöräbaanoihin annettavaksi yhteensä 43 miljoonaa euroa.

– Kävely ja pyöräily auttavat vapautumaan fossiilisista polttoaineista. Tätä kehitystä on vahvistettava, ja siksi kävelyyn ja pyöräilyyn suunnataan ennätyssuuri paketti, ministeri Timo Harakka linjaa liikenneministeriön tiedotteessa.

Väyläviraston edeltäjän liikenneviraston tekemä kattava Henkilöliikennetutkimus 2016 -tutkimus kertoo suomalaisten liikkumistavoista ja heidän valitsemistaan kulkuneuvoista. Tutkimuksen mukaan 79 prosenttia kotimaassa matkatuista kilometreistä hoituu henkilö- tai pakettiautolla. Joukkoliikenteen vastaava osuus on 11 prosenttia, jalankulun ja pyöräilyn osuus on 4 prosenttia.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähteet: Liikenne- ja viestintäministeriö, Väylävirasto, Autoliitto, INFRA ry

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Luetuimmat