Liikenne Liikenneturvallisuus Uutinen 5.3.2021

Liikenneturvallisuusko ”hyvällä tasolla”, Liikenneturva eri mieltä

Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa tieliikenteessä kuolleiden määrä suhteessa asukaslukuun on selvästi Suomea alemmalla tasolla, huomauttaa Liikenneturva lausunnossaan valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta vuosille 2021–2032.

Suomen liikenneturvallisuus ei ole niin hyvällä tasolla kuin viranomaisvalmistelusta voisi päätellä, kritisoi Liikenneturva tuoreessa kannanotossaan. Liikenneturva on perustellusti eri mieltä Suomen tilanteesta ja muistuttaa, ettei tieliikenteen turvallisuuden voi arvioida olevan ”hyvällä tasolla” jos vertailukohteeksi otetaan esimerkiksi muut Pohjoismaat.

Liikenneturva perustelee näkemystään sillä, että muun muassa Ruotsissa ja Norjassa tieliikenteessä kuolleiden määrä miljoonaa asukasta kohden on noin puolet siitä mitä Suomessa.

– Myös Tanskassa liikennekuolemien määrä suhteessa asukaslukuun on selvästi pienempi kuin Suomessa. Eurooppalaisessa vertailussa Suomi sijoittuu karkeasti turvallisuuden keskikastiin, Liikenneturva muistuttaa.

Ennakkotietojen mukaan vuonna 2020 Suomen tieliikenteessä onnettomuuksissa kuoli yhteensä 220 ihmistä.

Uutta ajattelua: eroon siltarumpupolitikoinnista – ehkä

Liikenneturvan kannanoton taustalla on käynnissä oleva Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma vuosille 2021–2032. Suunnitelmaluonnos sisältää kaikkien kansalaisten kannalta tärkeitä linjauksia teiden ja muiden liikenneväylien rahoituksesta sekä tulevien vuosien liikkumisen turvallisuuden edellytyksistä.

Suomessa suunnitellaan siis nyt ensi kertaa pitkäjänteisesti, kuinka eri liikennemuotoja kehitetään. Keskeistä on sana pitkäjänteisyys.

Tavoitteena on siis päästä eroon – ainakin jossakin määrin – niin sanotusta siltarumpupolitikoinnista, jossa puolueet ja kansanedustajat jakavat sirpaleisesti ja lyhytnäköisesti rahaa eri liikennehankkeisiin, alueellisesti omalle kannatusalueelle painottuen.

Liikenne- ja viestintäministeriön ohjauksessa laadittavan suunnitelman tavoitteena on siis yli hallituskausien ulottuva suunnittelu, jossa valtion rahaa ohjataan liikenneväylien ja -ympäristön ylläpitoon. Suunnitelma laaditaan 12 vuodeksi kerrallaan parlamentaarisesti eli kaikki puolueet mukaan ottaen. Suunnitelmaa on määrä päivittää hallituskausittain tarvittaessa ja suunnittelutyötä tehdään myös aina seuraavat neljä vuotta eteenpäin.

Autoliitto on kummeksunut, ettei vuosien 2021–2032 liikennejärjestelmiä suunniteltaessa ole, ainakaan vielä suunnitelmaluonnoksen mukaan, huomioitu paremmin, että tieliikenteessä liikkuu 93 prosenttia henkilöliikenteestä ja henkilöauton osuus henkilöliikenteestä on yli 80 prosenttia. Autoliitto kiteytti asian seuraavasti: ”Esityksessä tieverkon rahoitusosuus kehittämisrahasta on 45 prosenttia ja perusväylänpidon rahoituksesta 52 prosenttia. Rahoitus ei vastaa liikennesuoritteita väyläverkon eri osissa.”

Nähtäväksi jää, miten suunnitelmat täsmentyvät näinä aikoina, kun kaikessa liikennettä koskevassa päätöksenteossa on otettava huomioon kansallisesti sitovat päästötavoitteet eli haitallisten päästöjen hillitseminen ja vähentäminen.

Marko Jokela

 

Turvallisuus jäänyt jalkoihin

Liikenneturvan mukaan tieliikenteen turvallisuus on jäänyt 12-vuotisessa suunnittelussa jalkoihin. Liikenneturva tuo esiin, että suunnitelmassa on liikennejärjestelmälle asetettu kolme tavoitetta, jotka ovat saavutettavuus, kestävyys ja tehokkuus.

Liikenneturva huomauttaa, että laissa liikennejärjestelmästä ja maanteistä (503/2005) sanotaan, että ”liikennejärjestelmäsuunnittelun tavoitteena on edistää toimivaa, turvallista ja kestävää liikennejärjestelmää ottamalla erityisesti huomioon: …4) liikenteen turvallisuus.”

– Turvallisuutta ei ole 12 vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman luonnoksessa nostettu ansaitsemaansa tavoitteen asemaan, mitä voidaan pitää selkeänä puutteena, kritisoi Liikenneturva.

Liikenneturva harmittelee, että suunnitelmaluonnoksessa liikenneturvallisuus on nähty pelkkänä erilliskysymyksenä

Jaa artikkeli

Keskustelu