Intia Amritsar kultainen temppeli Punjab

Matkailu 6.6.2021

Kultainen temppeli – hetki sielunrauhaa kaiken Intian hälyn keskellä

Kullalla silattu temppeli Intian Amritsarissa aivan Pakistanin rajan tuntumassa vetää vaatimattoman miehen helposti sanattomaksi.

Punjabin osavaltio tunnetaan ennen kaikkea sikhiläisyydestä ja komeista turbaaneista. Turbaanipäisiä on liikenteessä paljon, ja turbaanien värikirjo on hurja. Tyyliniekoilla turbaani on samaa värimaailmaa kuin paita ja suippokärkiset sandaalit.

Intia Amritsar kultainen temppeli Punjab

Intia on tunnettu monista uskonnoistaan ja jumalistaan. Uskonto on Amritsarissa esillä vähintään yhtä näkyvästi kuin kaikkialla muuallakin Intiassa, mutta kultaisen temppelin vaikutus on rauhoittavampi kuin yhdenkään hindu- tai buddhalaistemppelin. Amritsarissa tunnelma on muutenkin muuta Intiaa vapautuneempi. Ehkä sekin johtuu vain sikhien suvaitsevaisuudesta.

Intiassa 1500-luvulla alkunsa saanut sikhiläisyys on maailmanuskontojen rintamassa nuori tulokas. Se heijastuu myös uskonnon nimeen; sikh tarkoittaa oppilasta. Sikheillä on yksi jumala ja 10 viisasta miestä eli gurua. Näistä neljäs eli guru Ram Das perusti Amritsarin 1500-luvun lopulla.

Intian muista uskonnoista poiketen sikhien jumalaan ei liity mitään persoonaa. Sikhiläisyys on myös hyvin suvaitsevainen ja tasa-arvoon perustuva uskonto, eli kontrasti kastijärjestelmään uskovaan hindulaisuuteen on räikeä. Jälleensyntymään sikhit sen sijaan uskovat. Se lienee pakollista Intiassa…

Pää piiloon – tai ainakin hiukset

Temppelialueelle tultaessa jalkineet jätetään narikkaan temppelin ulkopuolelle, ja jalat pestään tätä tehtävää varten varatuissa altaissa. Maassa altaiden ympärillä on pitkin poikin märkiä kumimattoja. Kun ennen koronaa temppeliä kävi katsomassa päivittäin noin 100 000 ihmistä, se tarkoittaa 200 000 jalkaparia. Jos paljain jaloin tepastelusta täällä ei jalkasieni irtoa niin ei sitten mistään.

Temppeliin mentäessä pää on peitettävä. Jos repussa ei satu olemaan ylimääräistä huivia, sellaisen voi ostaa itselleen 10 rupialla eli 11 sentillä. Sikhit peittävät päänsä turbaaniin peittääkseen pitkät hiuksensa. Hiusten leikkaamatta jättäminen on osoitus kunnioituksesta jumalaa kohtaan.

Intia Amritsar kultainen temppeli Punjab

Sisäänkäynnin jälkeen saavutaan isolle aukiolle, jonka keskellä on iso allas. Kultainen temppeli sijaitsee sen toisella laidalla. Näky on erittäin vaikuttava. Samoin on paikan seesteinen tunnelma. Intia on meluisa, hälinää riittää yli miljardin asukkaan maassa kaikkialle. Myös Amritsar on miljoonakaupunki. Silti sen hälinän sydämessä sijaitsee tällainen rauhallisuuden tyyssija. Kenelläkään ei tunnu olevan kiire minnekään. Intiassa outoa sekin.

Iso vesiallas, siinä uivat lihavat karpit, marmorikivetyksillä hiljakseen kävelevät ihmiset, kaiuttimista kantautuva sikhien pyhä teksti sekä pylväskäytävien varjossa lepäävät ihmiset luovat mielenrauhaa. Näitä paikkoja ei ole Intiassa liiaksi. Temppelissä jaetaan myös kaikille halukkaille ilmainen ateria, joka koostuu linssikeitosta ja leivästä. Keittiö valmistaa päivittäin yli 100 000 annosta.

Intia Amritsar kultainen temppeli Punjab

Aitoa kultaa

Kultainen temppeli itsessään on kirjaimellisesti kultaa. Ei tietysti kokonaan, mutta se on silattu kauttaaltaan kullaalla. Alkuperäinen temppeli ja sen uudelleen rakennetut versiot on tuhottu useaan kertaan niin suurmogulien kuin myös Afganistanin muslimien toimesta. Nykyinen temppeli on perua vuodelta 1809, ja sen valmistuksessa on käytetty paljon marmoria ja kuparia. Vuonna 1830 koko komeus peiteltiin vielä lehtikullalla.

Sikhit ja Intian armeija ovat ottaneet yhteen useasti vuosien varrella, joskin vuoden 1984 jälkeen on ollut rauhallista. Myös temppelialue kärsi tuolloin isoja vahinkoja. Ne on nykyisin luonnollisesti kaikki jo korjattu. Sikhiläisten suvaitsevaisuudesta kertoo jotain sekin, että temppeli avoinna kaikille uskoon, sukupuoleen tai uskomuksiin riippumatta.

Intia Amritsar kultainen temppeli Punjab

Kultaisen temppelin takana on vähintään yhtä vaikuttava Akal Takht -rakennus, joka toimii sikhien korkeimpana hallinnollisena rakennuksena.

Katukeittiöt kunniaan

Temppelikierroksen jälkeen kannattaa suorittaa pieni kävelykierros Amritsarin vanhankaupungin kapeilla kujilla. Kangas näyttäisi ensisilmäyksellä olevan tämän kaupungin juttu. Sitä on myynnissä kilometreittäin, ja kauppa näyttäisi käyvän laiskasti. Myös mattoja on tarjolla paljon. Kashmir ei ole enää kaukana.

Intia Amritsar kultainen temppeli Punjab

Ja kun Intiassa ollaan, katukeittiöitä on kaikkialla. Jos vatsa ei ole turhan herkkä, kannattaa kokeilla. Makuja on niin runsaasti, ja kokeiltavaa on niin paljon, että pelkästään sen puolesta jo yksistään Amritsarissa voisi viipyä helposti kuukauden päivät.

Intia Amritsar kultainen temppeli Punjab

Kannattaa painaa muistiin ainakin seuraavat ruoat: kulcha (intialainen rieskan tapainen mutta maustettu leipä), chhole (kikherne-sipuli-yrttitäyte leivän sisään), paneer bhurji (raejuustoa, vihanneksia ja minttukastiketta voissa paistettuna), bhutta (paahdettua maissia), samosa (friteerattu nyytti, jonka sisällä joko vihanneksia, kalaa tai kanaa – kyytipojaksi vielä chutney-kastiketta), lassi (jogurttipohjainen juoma, joka on Amritsarissa erityisen kermainen). Ja kysyvä ei koskaan eksy; intiassa jokainen on ruokaekspertti ja ruoasta keskustellaan intohimoisesti. Vinkkejä saa siis kaikkialta.

Intia Amritsar kultainen temppeli Punjab

Punjabilaisessa keittiössä ei vierasteta voin käyttöä, mikä maistuu aterioissa. Voissa paistettu kana onkin yksi paikallisten herkkuja, jota kannattaa myös ehdottomasti kokeilla.

Intia Amritsar kultainen temppeli Punjab

Varovasti liikenteessä

Intiassa liikenne on erityinen kokemus. Ajamista ei voi varsinaisesti suositella kenellekään, mutta ajaminen Intian sekasortoisessa liikenteessä on sekä vapauttavaa että pelottavaa. Kun meidät suomalaiset on opetettu siihen, että asiat ovat mieluummin kiellettyjä kuin sallittuja, Intiassa voi tuntea lähes kapinallista mielihyvää, kun kukaan ei tunnu piittaavan mistään säännöistä. Vastaavasti kauhu kouraisee jatkuvasti vatsaa, koska intialaisten liikennekäyttäytyminen on täysin arvaamatonta. Intialaiset eivät myöskään ajattele ajokaistoista samalla tavalla kuin muu maailma. Tie on tarkoitettu käytettäväksi sen koko leveydeltä – mikä on tarkemmin ajatellen vain järkevää, koska tiellä liikkuvien ihmisten, eläinten, mopojen ja autojen väliset nopeuserot ovat niin huimia.

Ajaminen Intiassa edellyttää lähes korkeampaa matematiikkaa. Kuljettaja joutuu koko ajan arvioimaan muiden tiellä liikkujien nopeuksia sekä laskemaan parasta mahdollista ohituspaikkaa hitaammista. Paras tapa selvitä muiden seassa on luopua kaikista tunnetuista säännöistä ja heittäytyä villin liikennevirran vietäväksi.

Parempi tapa liikkua onkin vuokrata itselleen auto kuskin kera. Silloin voi keskittyä voi kaaoksen seuraamiseen. Lyhyemmät matkat voi  puolestaan taittaa riksalla. Esimerkiksi Amristarissa aivan ydinkeskustaan ajaminen ei ole edes suositeltavaa. Kaupunki on vanha ja kujat muistuttavat vanhan linnoituskaupungin kujia. Autolle ei ole riittävästi tilaa. Riksa on siksi ihanteellinen kulkupeli.

Teksti ja kuvat: Vesa Eskola

Jaa artikkeli

Keskustelu