jutut 1.2.2017
Liikennevakuutus kansainvälistä ykkösluokkaa
Suomalainen autoilija voi olla ylpeä ja tyytyväinen pakollisen liikennevakuutuksen tarjoamasta laajasta vakuutusturvasta.
Autoilijan asema vahingoissa ja kolareissa on Suomessa turvattu kattavasti sekä henkilö- että esinevahingoissa.
Vahinkoriski on liikenteessä suurempi kuin monilla muilla elämän osa-alueilla.
– Suomessa on kansainvälisesti vertaillen kattava liikennevakuutusturva. Meidän järjestelmämme on kattavimpia ellei peräti kaikkein kattavin, johtaja Janne Jumppanen Liikennevakuutuskeskuksesta taustoittaa.
Syyttömän vahingot korvataan
Suomessa liikennevakuutuksesta korvataan kaikki henkilövahingot aina sekä syyttömälle että vahingon aiheuttaneelle osapuolelle.
Vahingonkärsinyt syytön osapuoli saa turvaa sekä henkilö- että esinevahingon osalta. Vahingonaiheuttajalle liikennevakuutus antaa kattavan vastuuvakuutusturvan.
Lähes satavuotias perinne
Suomen liikennevakuutuksella on pitkä ja kunniakas historia.
Jo autoilun alussa Suomessakin havahduttiin siihen, että liikkuva moottoriajoneuvo saattoi aiheuttaa vahinkoja hevosajoneuvoille ja jalankulkijoille, minkä lisäksi kulkupelin itsensä arveltiin syttyvän herkästi palamaan.
Vuonna 1925 tehtiin historiaa liikenneturvallisuustyössä. Syyskuun alussa tuli voimaan laki moottorineuvoliikenteestä johtuvan vahingon vastuusta. Vakuutus on osoittanut vuosikymmenten saatossa tarpeellisuutensa.
Liikennevahinkoja vuodesta 1907
Suomen ensimmäinen vahinko ajoneuvoliikenteessä sattui vuonna 1907, jolloin henkilöauto ajoi Helsingissä Rautatientorilla lyhtypylvääseen. Kuljettaja, joka oli alkoholin vaikutuksen alaisena, joutui sairaalaan. Matkustajat eivät saaneet vammoja.
Valtakunnalliset liikennesäännökset alkoivat kehittyä itsenäistymisen jälkeen. Asetus siitä, miten väistetään kahden ”ajajain ” lähestyessä vastakkain toisiaan, annettiin helmikuussa 1919. Valtioneuvoston päätös automobiilien ja moottoripyörien rekisteröimisestä ja katsastuksesta annettiin toukokuussa 1922 ja asetus automobiililiikenteestä lokakuussa 1922.
Ajoneuvokanta oli tuolloin varsin vaatimaton, sillä Suomessa oli rekisterissä 1 131 henkilöautoa, 623 kuorma-autoa ja 837 moottoripyörää.
Kun ensimmäinen liikennevakuutuslaki näki päivänvalon vuonna 1925, oli henkilöautoja rekisterissä jo 7 641.
Poikkeukselliset korvauskatot
Liikennevakuutus on Suomessa pakollinen myös vakuutusyhtiöille. Joissain maissa vakuutusyhtiö voi kieltäytyä antamasta vakuutusta autoilijalle. Liikennevakuutus on tuki, jonka merkittävyys konkretisoituu kunnolla vasta sitten kun käy pahasti.
– Esimerkiksi henkilövahingot korvataan täysimääräisesti ilman korvauskattoa, näin ei todellakaan ole kaikissa maissa. Esinevahinkojen viiden miljoonan euron korvauskatto on sekin poikkeuksellisen korkea, Jumppanen kertoo ylpeyttä äänessään.
Taaksepäin on helppo olla fiksu, myöntää Jumppanen auliisti ja kehua retostaa estoitta 1920-luvun ja 1950-luvun uranuurtajia, jotka synnyttivät ja edelleen kehittivät liikennevakuutusjärjestelmän.
– Vakuutuksen esi-isät olivat neroja. Suomi oli liikennevakuutushistorian alkuhämärissä aivan eturintamassa kansainvälisesti, yhtä valveutuneita oltiin kenties vain Ruotsissa ja Norjassa.
Tämäkin juttu löytyy moottori.fi:ssä torstaina 2.2. julkaistavalta Suomi 100 vuotta liikenteessä -alasivulta.
Lähteet: Eino Karppinen, Liikennevakuutus – 50 vuotta liikennevakuutustoimintaa (Liikennevakuutusyhdistys 1975), Tieliikennemuseo Mobilia / Tapani Mauranen.
Moottorin hanke Suomi 100 vuotta liikenteessä on osa Suomi 100 -ohjelmaa vuonna 2017. Suomi 100 vuotta liikenteessä -hanke kokoaa Moottoriin ja moottori.fi -verkkopalveluun sisältöjä, jotka nostavat esiin asioita ja ilmiöitä Suomen liikenteestä 100 vuoden aikana, nyt ja tulevaisuudessa.
Jaa oma tarinasi hashtageilla #Suomiliikenteessä tai #Suomi100vuottaliikenteessä
Moottori.fi julkaisee tarinat sivuillaan.
