Suomi ja sähköautoilijat selviävät lataustarpeista tulevaisuudessakin, vakuuttaa asiantuntija

”Jos suurin osa lataa autonsa yöaikaan, ei sähkön huipputehon tarve kasva merkittävästi.”

Jos valtaosa täyssähköautoilla tai ladattavilla hybrideillä liikkuvista kansalaisista lataa autonsa akuston yöaikaan, ei heillä tai maamme sähköjärjestelmällä ole hädän päivää – vaikka sähköautojen määrä kasvaakin.

Jos lataus ajoittuu yöaikaan sähkön huipputehon tarve ei kasva merkittävästi, tähdentää sähköisen liikenteen asiantuntija Tuukka Heikkilä Energiateollisuus ry:stä, sähköautoilija itsekin.

Viime aikojen kehityskulku on saanut useat sähköautoliljat tai sellaisiksi mielivät mietteliäiksi. Kovat pakkaset ja sähkönkäytön ennätysten rikkoutumiset ovat luoneet mieliin epävarmuutta sähkönjakelun häiriöttömyydestä ja sähkön riittävyydestä eri tarpeisiin, etenkin jos liikenne sähköistyy merkittävästi lähitulevaisuudessa sähköautojen määrän lisääntyessä.

Tuukka Heikkilä lupautui vastaamaan autoilijoiden huoliin ja Moottoriin kysymyksiin laajoja kansanjoukkoja kiinnostavasta aiheesta – ja hälventämään huolia sähköpulan todennäköisyydestä.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Entä jos ajossa 700 000 sähköautoa?

Valtiovallan tavoitteissa on toisaalta liikenteen haitallisten päästöjen laskeminen, fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen ja liikenteen sähköistymisen edesauttaminen.

Jos ladattavien henkilöautojen määrä Suomessa kasvaa ainakin 700  000:een vuoteen 2030 mennessä, niin riittääkö sähköntuotanto tyydyttämään autojen lataustarpeet?

– Kyllä riittää, Heikkilä arvioi.

– Kyseinen määrä sähköautoja tarvitsisi vuodessa alle 3 terawattituntia sähköenergiaa tai noin kolme prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta. Tätä kasvua voi verrata vuosiin 1996–2006, joiden välillä sähkönkulutus kasvoi 20 terawattituntia. Siitäkin selvisimme.

Sähköä riittää, todettiin vastikään tieteellisestikin eli Ville Tikan tuoreessa väitöskirjassa, joka tarkastettiin LUT-yliopistossa Lappeenrannassa. Väitöskirjatutkija kiteytti Yle.fi:n uutisessa 14.1., että ”Vaikka Suomen autokanta muuttuisi silmänräpäyksessä sähköautoiksi, meidän vuotuinen sähkönkulutus kasvaisi 10 prosenttia. Ei puhuta sähkönkysynnän kannalta kovinkaan suuresta ilmiöstä.”

Riittääkö lataussähköä myös talven paukkupakkasilla, kun sähkönkulutus on muutoinkin huipussaan Suomessa?

– Riittää, mutta jokainen sähköautoilija voi vaikuttaa siihen, miten paljon toimenpiteitä tarvitaan.

Heikkilän mukaan kyse on pitkälti latauskäytöksestä.

– Kysymys on latauksen ajankohdasta. Jos suurin osa lataa autonsa yöaikaan, ei sähkön huipputehon tarve kasva merkittävästi.

– Mutta jos tekisimme tyhmästi ja autot ladattaisiin pääosin huippukulutuksen aikaan, niin sitten tarvitaan enemmän verkkojen vahvistuksia ja lisää sähköntuotantoa, tai vaihtoehtoisesti muun sähkönkulutuksen joustamista, tai laajamittaista sähkön varastointia.

Heikkilä tiivistää hyödyt toteamalla, että mitä useampi meistä lataa autonsa pääosin yöaikaan, sitä halvemmalla pääsemme.

– On jokaisesta meistä kiinni, haluammeko toimia yhtä fiksusti kuin toimimme aikanaan esimerkiksi lämminvesivaraajien kanssa. Toki tähän kannattaa harkita nykyistä parempia taloudellisia kannustimia, kuten tehomaksun laajamittaista käyttöönottoa, joka palkitsee fiksusti toimimisesta kaiken sähkönkäytön suhteen, ei vain sähköauton latauksen suhteen, Heikkilä toteaa.

Paljonko sähkönkulutus kasvaa, jos ladattavia autoja 700 000 vuonna 2030?

– Alle 3 terawattituntia tai noin kolme prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta. Vaikutus sähkön huipputehoon on 0,4–3,9 prosenttia ja tarkan lukeman määrittää se, miten fiksusti autot lataamme. Mitä useampi lataa pääosin yöaikaan, sitä vähemmän huipputeho kasvaa.

Sähköpulaan on varauduttu

Mitä käytännössä tarkoittaa se poikkeustilanteissa käyttöön otettava hätäjärjestelmä, jossa autojen julkisten latauskenttien tehoa voidaan valtakunnallisesti tiputtaa, mikäli sähköjärjestelmämme toimintakyky on vaarassa?

– Latausoperaattoreilla on kyky ohjata jokaista latauslaitettaan etänä. Mikäli sähköjärjestelmässä tapahtuu suuri vika, lähtee latauslaitteille hyvin nopeasti käsky alentaa lataustehoa, Heikkilä taustoittaa.

– Tämän tarve on hyvin lyhytaikainen, eikä lataaja sitä edes huomaa. Lataustehon pudotus on ikään kuin nopea ensitoimenpide, joka antaa aikaa käynnistää muita pysyvämpiä toimenpiteitä tilanteen hoitamiseksi. Ja näiden käyttöönoton jälkeen lataus jatkuu täydellä teholla.

Koska sähkön kulutushuippuja tasaavat sähkövarastot/akkuvarastot tulevat yleistymään a, ammattiliikenteen latauskenttien yhteydessä, b, muualla, c osana nykyaikaisia pientaloratkaisuja eli kotioloissa?

– Niitä on jo. Suomen ensimmäinen julkinen ammattiliikenteen latauskenttä Tampereen Viinikassa on varustettu akkuvarastolla.

– Voisin uskoa, että näitä alkaa ilmestyä lähivuosina muuallekin.

– Pientalojen osalta kehitys jää nähtäväksi. Toki akkuvarastoja on jo nykyään, mutta ne ovat varsin kalliita. Voi olla, että sähköautojen kaksisuuntainen lataus tuo tähän uuden markkinan. Parhaimmillaan saman invertterin taakse voidaan kytkeä aurinkopaneelit, akusto ja sähköauton kaksisuuntainen lataus. Mutta vielä on liian aikaista sanoa, miten laajasti ja millä aikataululla tällaiset ratkaisut tulevat.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähteet: Ville Tikka: On Load Modeling of Electric Vehicles — Energy System Viewpoints (Lappeenranta-Lahti University of Technology LUT), Yle.fi

a:5:{i:0;s:6:"153454";i:1;s:5:"22831";i:2;s:5:"97379";i:3;s:6:"111171";i:4;s:6:"116433";}