Miten Toyota C-HR:llä luonnistuu juhannuksen perinteinen mökkimatka?

Kuva Rikhard Wacker

Aivan kuten lukuisat muut suomalaiset, myös Toyota C-HR PHEV suuntaa juhannuksenviettoon kesämökille.

Tänäkin juhannuksena todennäköisesti seitsennumeroinen summa suomalaisia suuntaa viettämään keskikesän juhlaa kesämökeille – joko omilleen tai vaihtoehtoisesti vuokra- tai sukulaismökeille. Juhannuksen vietto mökkiolosuhteissa on suomalaisille suorastaan perinne.

Eräänlainen perinne se on nyt myös Moottorin toimituksessa, sillä jo toista kesää putkeen juhannusaatonaaton Käyttötestin väliraportointivuoro osuu sattumalta allekirjoittaneelle. Ajankohdan maksimaaliseksi hyödyntämiseksi lienee paikallaan arvioida Käyttötestissä olevan Toyota C-HR PHEV:n soveltuvuutta mökkimatkalle, joka toteutetaan ihka-aidoissa olosuhteissa juhannusliikenteessä.

Vuosi sitten teimme samanlaisen väliraportin silloisesta Käyttötesti-autostamme Dacia Dusterista. Nelivetoinen ja suht korkealla maavaralla varustettu Duster oli tuolloin mökkitiellä kuin kotonaan, mutta miten mökkimatka sujuu etuvetoisella ja hieman matalammalla maavaralla varustetulla C-HR:llä?

Mökkitie on tänä vuonna yhtä haastava kuin vuosi sitten. Sukumökki sijaitsee yhä reilun tunnin ajomatkan päässä, ja matkan erikoisuuksiin lukeutuu noin 11 kilometrin loppurutistus jatkuvasti kapenevilla ja vaihtelevan kuntoisilla hiekkateillä.

Kaksi suurta kesto-ostoskassia, yksi reppu ja yksi matkakassi saa täytettyä Toyota C-HR:n tavaratilan melkein kokonaan.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tavaratilaa ei liiaksi asti

Toyota C-HR PHEV:n soveltuvuus mökkimatkoille alkaa oikeastaan jo ennen kuin autoa edes käynnistetään. Ennen lähtöä luvassa on tietenkin auton pakkaaminen, mikä on keskikesän juhlan kynnyksellä vielä tavallistakin mökkiviikonloppua suurempi urakka, sillä pidempi viikonloppu tietää yleensä enemmän matkatavaraa.

Etuvetoisen C-HR:n tavaratila on jo lähtökohtaisestikin pienehkö (388 litraa), mutta lataushybridi akustoineen niistää siitä peräti viidenneksen, joten PHEV-mallin tavaratila on ainoastaan 310 litraa. Tämän lisäksi lukemien ulkopuolelta tavaratilaa syö usein salakavalasti myös autossa mukana kulkevat isokokoiset latausjohdot, joten tavaratila on väistämättäkin kortilla.

Onneksi tälle mökkireissulle lähtee ainoastaan kaksi aikuista. Tavaran määrä on siedettävä ja tyhjinä kulkeville takapenkeille voidaan asettaa jotain irtaimistoa – tietenkin liikenneturvallisuus visusti huomioiden. Pelkästään kolmannen aikuisen mukaantulo saattaisi olla jo tavaramäärän suhteen viimeinen tikki tälle Toyotalle.

Mutta on C-HR:n tavaratilassa jotain hyvääkin. Lastausaukko on iso ja tavaratilan pohja tasainen. Matkatavaraa ei tarvitse liiemmin kurkotella, mutta nostomatkaa tulee jonkin verran, mikä voi aiheuttaa hikipisaroita raskaamman tavaran kanssa.

Toyotan pahvinen ”hattuhylly” ei ole oikein vakuuttava. Se tuntuu olevan vähän jatkuvasti tiellä, mutta toisaalta se on sen verran heppoisa, ettei sen päälle arvaa laittaa mitään lippalakkia tai hupparia painavampaa. Toki hattuhyllyn saisi melko helposti kokonaan irtikin, mutta taas toisaalta se estää matkatavaroiden turhan liikkumisen matkanteon aikana.

Osa tavaroista, kuten auton mukana kulkeva latausjohto, tuli siirtää matkan ajaksi takapenkin puolelle. Kahden matkustajan reissussa tämä onnistui helposti, isommalla porukalla ei välttämättä.

Valtaosa matkasta sähköllä

Navigaattori näyttää mittaa määränpäähän 94,9 kilometriä. Tämänkertaisen kulkuneuvomme osalta se tarkoittaa sitä, että valtaosa matkasta voidaan ajaa pelkän sähkön voimin – kulkeehan C-HR PHEV kulkee sähköllä reilut 60 kilometriä.

Yhden pysähdyksen taktiikalla olisi vieläpä melko helppo junailla matkanteko niin, että koko reissun pystyisi tekemään sähköllä. Me emme tähän mahdollisuuteen kuitenkaan tartu, sillä ajatus kauppareissusta ja latauspaikan metsästämisestä keskellä vilkkainta juhannuksen menoliikennettä ei houkuttele pätkän vertaa.

Ajomatkan maantieosuudet eivät tuota minkäänlaisia yllätyksiä – ei auton eikä liikenteen osalta. Jyväskyläntie Jyväskylästä kohti Keuruuta on liikenteeltään melko rauhallinen, joskin hieman tavallista kesän menoliikennettä vilkkaampi.

Kahden matkustajan kesken matkanteko on mukavaa ja kivutonta. Kun käytössä on vain etuistuimet, erilaisia säätövaroja löytyy hyvin, jolloin mukava ajoasento löytyy varmasti. Toista se olisi tilanteissa, joissa takapenkillä on matkustajia – olivat he sitten lapsen tai aikuisen mitoissa. Siinä tapauksessa ajoasennossa jouduttaisiin tekemään jo jonkinlaisia kompromisseja.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Loppu lähenee ja tie kapenee

Mökkimatkan loppuvaihe alkaa häämöttämään, kun käännymme seututieltä pienemmälle tielle. Aivan kuten viimekin vuonna, tämä pätkä alkaa hieman harvinaisemmalla kylätienpätkällä. Vähän myöhemmin tie vaihtuu perinteiseksi suomalaiseksi hiekkatieksi, joka tuntuu vain kaventuvan mitä lähemmäs määränpäätä päästään.

Pienikokoisessa Toyota C-HR:ssä on omat hyvät puolensa kapeilla hiekkateillä ajaessa. Ihan hirveästi ei tarvitse nopeutta pudottaa, vaikka joku tulisikin tiellä vastaan. Kulkeminen on ketterää eikä hiekkatiessä olevat kuopat juuri tunnu isokokoisten pyörien alla.

Grande finale tulee kuitenkin jälleen viimeisen parin kilometrin aikana. Muutamat, mutta silti yksittäiset tiessä pilkistävät kivet ovat sellaisia, että niiden kanssa tulee jo noudattaa suurempaa varovaisuutta, sillä riski pohjakosketukselle on olemassa. Emme halua missään nimessä pilata juhannustamme pohjakosketuksella, jollaisesta meillä on Käyttötestissäkin kokemusta Kia Niron kanssa.

Kaiken kaikkiaan mökkitie on tänä vuonna keskivertoa paremmassa kunnossa – ja hyvä niin. Siitä saamme todennäköisesti kiittää erästä suurta suomalaista metsäyhtiötä, jolla on läheisten hakkuiden myötä ollut oma intressinsä pitää tiet hyvässä kunnossa.

Tänä vuonna mökkitie oli varsin hyvässä kunnossa, joten matka C-HR:n kanssa meni läpi leikiten.

Pari sanaa maavarasta

Kivien väistely on tänä vuonna huomattavasti tärkeämpää kuin vuosi sitten Dacia Dusterin kanssa. Toyota C-HR PHEV:n maavara on valmistajan mukaan 137 millimetriä. ”Tavallisessa” C-HR:ssä eli etuvetoisessa hybridissä maavara on hieman suurempi, 161 millimetriä.

Toki kun puhutaan maavarasta, annettuja lukemia ei kannata tuijottaa liian sokeasti. Lukemissa on hyvä ottaa huomioon mahdolliset kuormaamisesta aiheutuvat vaikutukset, sillä painovoima tekee tehtävänsä ja raskas kuorma painaa autoa kohti maata. Samoin myös rengastus vaikuttaa sekin auton maavaraan.

Mutta nyt kun olemme päässeet maavarakeskustelussa vauhtiin, niin todettakoon ihan vaikka vain vertailun vuoksi, että nelivetoiselle Dusterille valmistaja lupasi maavaraa kuormaamattomana 217 millimetriä (etuvetosisaruksessakin 208 mm) ja kuormattunakin aina vähintään 178 millimetriä (etuvedossa 188 mm). Merkittäviäkin eroja automallien välillä siis riittää.

Viimeiset mutkat ennen hiljentymistä juhannuksen viettoon.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Saunan kautta juhannuksen viettoon

Varovaisen matkanteon jälkeen Toyota vie meidät lopulta perille asti ja olemme sukumökin pihassa. Mökkimatka on siis ajettu ongelmitta läpi.

Ilta jatkuu tutun kaavan kautta. Auto parkkiin matkatavarat ulos. Ensimmäisten joukossa saapuneina meillä on nyt helppo työ etsiä sukumökin parhaat vapaana olevat nukkumapaikat. Ei muuta kuin saunaan valkeat ja juhannusta viettämään!