Formula E – teknisesti mielenkiintoinen laji yllättää paikan päällä

Tiedätkö, millainen laji Formula E on? Ei hätää, sillä ei tiedä moni muukaan. Kävimme katsomassa paikan päällä, miten sähköformulat kiersivät Monacon katuja.

Eletään kesäkuun puoliväliä 2023, nizzalaisen hotellin kattobaarin pöydässä odottaa viileä drinkki, ja matkanjärjestäjä on suunnitellut valmiiksi kyydityksen legendaariselle Monacon katuradalle formulakisaa seuraamaan. Kuulostaa erinomaiselta viikonlopun alulta. 

Nyt ei kuitenkaan jaksa hymyilyttää.

Viikon sisään on mahtunut työreissua toisensa perään, ja pelkästään lentokentillä on tullut vietettyä enemmän aikaa kuin perheen parissa. Kotona olen ehtinyt lähinnä pistäytymään nukkumassa. Kuuma keli tai linja-autokuljetus ei kuulu allekirjoittaneen suosikkeihin, eikä myöskään meneillään olevan työmatkan aihe: Formula E.

Jo kymmenen vuoden ajan

Paatuneen rallimiehen sydämeen avorengasluokan kilpa-autoilla on ollut aina vaikea pääsy, mutta Formula 1 -sarjaa on tullut silti seurattua lapsesta asti. Innokkaimpina vuosina teini-ikäisenä myös GP2 ja Formula 3 tulivat jossain määrin tutuksi. Noilta vuosilta tuttuja nimiä onkin nyt mukana Formula E:ssä, kuten Sébastien Buemi, Lucas Di Grassi ja Stoffel Vandoorne.

Formula E ei ole mitenkään uusi tuttavuus moottoriurheilua seuraaville. Sarja käynnistyi jo vuonna 2014 kansainvälisen autoliiton FIA:n tuolloisen puheenjohtaja Jean Todtin, espanjalaisen liikemiehen Alejandro Agagin ja italialaisen poliitikon Antonio Tajanin yhteisestä ideasta. 

Tuolloin kilpailutoiminta oli kuitenkin hyvin erilaista kuin nykyään. Aluksi kaikki tallit kilpailivat samanlaisilla autoilla, joiden tekniikka ei ollut hääppöistä. Akut olivat niin pieniä, että kuljettajien oli vaihdettava autoa toiseen, täyteen ladattuun kesken kisan. Silti mukana oli alusta asti rata-autoilun kuninkuusluokasta tuttuja nimiä, niin tallin omistajistossa kuin kuljettajissakin. Ensimmäisen mestaruudenkin voitti F1-kuskinakin nähty Nelson Piquet Jr. E.dams-Renault -tallin autolla, jonka osaomistajana oli nelinkertainen F1-mestari Alain Prost.

Vuosien varrella Formula E:tä on kuitenkin muokattu voimakkaasti. Jo toisella kaudella tallit saivat ryhtyä kehittämään omaa moottoria, invertteriä, vaihteistoa sekä jäähdytysjärjestelmää. Akku ja alusta olivat yhä kaikilla samat, eikä esimerkiksi aerodynamiikan kehittämistä sallittu, jotta sarjan osallistumiskulut saatiin pidettyä mahdollisimman pieninä.

Kaudelle 2018–2019 esiteltiin toisen sukupolven autot. Akkutekniikan kehitys mahdollisti sen, ettei autoja tarvinnut enää vaihtaa kesken kisan, eli varikkopysähdykset jäivät käytännössä vain vaurioiden korjaamista varten. Autojen huipputeho nousi 200 kilowatista (272 hv) 250 kilowattiin (340 hv). Samalla akku kasvoi 28:sta 52 kilowattituntiin. Huippunopeus kohosi jopa 280 kilometriin tunnissa, kun se aiemmin oli ollut 225 km/h.

Parantuneista suorituskykylukemista huolimatta laji ei ole jaksanut herättää suurta mielenkiintoa ainakaan meillä Suomessa. 

Itsekin olin keikalla parin päivän varoitusajalla enemmän lajin saloihin vihkiytyneen työkaverin jouduttua jättäytymään pois sairastumisen vuoksi. En siis ollut ehtinyt tehdä sen enempää taustatyötä sähköformuloiden parissa, kun yhtäkkiä olinkin jo suuntaamassa bussilla kohti Monacoa.

Korvat lukossa heti lähtöön

Onneksi juttuseura bussissa on hyvää ja keskusteltavaakin riittää, kun vastaan tulee mitä mielenkiintoisimpia autoja. Enkä nyt tarkoita Monacon ympäristön loputtomia S-Mersuja, Ferrareita ja Lamborghineja. Seudulla vaikuttaisi nimittäin olevan joko jonkin sortin kokoontumisajot tai muuten vain tuon kulttuurin ihmisiä, sillä bussin ikkunasta ehtii näkemään useammankin rätti-Sitikan, vanhempia Datsuneita ja muita klassikoita.

Monaco ei ole alueena kovinkaan laaja, ja kun kilpa-autoilun vuoksi keskustan kaduista kolmannes on suljettuna, bussin kuljettaja joutuu jättämään seurueemme hieman epäsosiaaliseen parkkiin. Ainakin pääsimme lähelle rataa yhdellä istumalla.

Normaalisti MM-arvon omaavaa moottoriurheilukisaa lähestyttäessä selässä olisi jo pieni jännityksen kutina ja adrenaliinin virtaus siitä, kuka on kilpailun nopein kuljettaja ja miten suosikkitalli pärjää. Nyt en kuitenkaan edes tiedä ketä sarjassa ajaa, tai mitä talleja siellä McLarenin ja matkan järjestävän Nissanin lisäksi on.

Nykyisen kilpailukonseptin mukaan ensimmäiset harjoitukset ajetaan perjantaina ja toiset harjoitukset, aika-ajot sekä kisa lauantaina. Pääsemme suoraan seuraamaan harjoituksia, jotka ovat jo ehtineet alkaa. Kävelemme tee se itse -meiningillä kyhättyä peltistä siltaa radan yli. Peltihäkistä ei näe radalle, vaan näköyhteyden saamiseksi pitää kiivetä meille varattuun katsomokoppiin Monacon kuuluisan uima-altaan läheisyyteen.

Pian kuulen todella voimakkaan humahduksen. Sitä, mistä ääni oikein tuli, ei tarvitse kauan ihmetellä – aivan läheltämme paineli sähköformula ilmeisesti varsin lujaa kyytiä. Lopullisesti äänenlähteen paljastaa autoksi korkea sähkövoimalinjan vikinä. 

Tässähän saattaa sittenkin olla motorsportin tuntua!

Nopeampi kuin Formula 1?

Vapaat harjoitukset vierähtävät, kun harjoittelen nopeasti liikkuvien autojen kuvaamista ja hieman myös tiimien tunnistamista. Laji ei ainakaan kerrasta vie sydäntä, mutta selväksi tulee, että autot kyllä oikeasti kulkevat kovaa ja niitä täytyy myös osata ajaa.

Haluatko jatkaa lukemista?

Liity Autoliiton jäseneksi

Autoliiton jäsenenä saat rajattoman pääsyn kaikkiin Moottori+ -sisältöihin.

Liity jäseneksi Kirjaudu sisään

Jäsenenä saat nämä edut ja paljon muuta

Moottori

Moottori+ -sisältöjen lukuoikeus ja painettu lehti 9 kertaa vuodessa.

Tiepalvelu

Autoliiton Tiepalvelu turvaa Plus- ja Premium-jäsenten matkan Suomessa ja ulkomailla.