Lapin erämatka – kuin toisessa maailmassa

Lappi on ehdottomasti kotimaamme hienoimpia alueita. Etenkin valtavien erämaiden paljas kauneus saa kävijänsä nopeasti koukkuun.

Kottikärry kolahtelee hyväkuntoisten pitkospuiden kynnyskohdissa, kun rahtaamme vuokrattuun erämökkiin tavaraa autolta. Muutaman päivän eräreissulle on tullut pakattua mukaan jos jonkinmoista. Suurimman osan tavaroista jätämme itse asiassa autoon, sillä mökillä ei ole tarkoitus viettää montaa yötä.

Ajomatka Inariin on vienyt päivästä sen verran, ettei saapumisiltana ole aikaa suorittaa sen suurempia aktiviteetteja. Laitamme takkaan tulet kämpän lämmittämiseksi. Seurueen vilukissa pistää pökköä myös kamarinsa kamiinaan, kun muut toteavat nukkuvansa paremmin hieman viileämmässä.

Vaikka eräreissun ensimmäisenä päivänä ei vielä ehdi varsinaisesti eräilemään, rauha valtaa välittömästi mielen. Takkatulen rätinässä ja kynttilänvalossa on hyvä lukea hetken kirjaa ennen nukkumaan menemistä. Tai olisi, mutta kirja jäi tietysti juuri yhteen niistä autoihin jätetyistä laukuista.

Onneksi eräkämpän vieraskirjaa on aina yhtä mielenkiintoista selata. Tässä majoituspaikassa on viihtynyt niin metsästäjiä, kalastajia kuin muuten vain -lomailijoitakin – miehiä, naisia ja perheitä. Paikka on saanut suurimmalta osalta lämpimät kiitokset, ja onpa joku innostunut kehumaan ulkohuussiakin.

Rentoutuminen edellä

Aamulla herätään sitten, kun siltä tuntuu. Pannukahvit järven rannassa maistuvat aina yhtä hyviltä. Järvellä käy pieni aallokko, jonka kohina rikkoo hiljaisuutta ja tuo hieman tarmoa päivän avaukseen. 

Ensimmäisen päivän aikana on tarkoitus keskittyä kalasteluun. Järvessä tiedetään olevan ainakin rautua, siikaa ja harjusta – jaloja kaloja, joita allekirjoittanut, keskimaan kasvatti, ei ole nähnyt kuin ympäristöopin kirjoissa ja kalatiskillä.

Kalastusrupeama aloitetaan laskemalla verkot. Eräopas Henri Koljonen viskoo verkkoa veteen tottuneen oloisesti. Toiveissa on, että jos kala ei tartu uistimeen, niin pyydysten avulla saataisiin edes jotain syötävää.

Ja kala on totta vie tiukassa. Perämoottoria ei ole mukana, mutta vedämme uistinta soutamalla niin syvässä kuin matalassakin. Myöskään heittelemällä kalaa ei saada juksattua vieheeseen kiinni. Saaliin puutteesta huolimatta järvellä vierähtää nopeasti monta tuntia vitsiä heitellen ja tarinoita kertoen. Ja toisaalta: liian helpolla tullut saalis olisikin hieman himmentänyt lajin hohtoa.

Haluatko jatkaa lukemista?

Liity Autoliiton jäseneksi

Autoliiton jäsenenä saat rajattoman pääsyn kaikkiin Moottori+ -sisältöihin.

Liity jäseneksi Kirjaudu sisään

Jäsenenä saat nämä edut ja paljon muuta

Moottori

Moottori+ -sisältöjen lukuoikeus ja painettu lehti 9 kertaa vuodessa.

Tiepalvelu

Autoliiton Tiepalvelu turvaa Plus- ja Premium-jäsenten matkan Suomessa ja ulkomailla.