Liikenteen turvallisuuden eteen tehdään Suomessa töitä – mutta kritisoitavaakin riittää

Valtiontalouden tarkastusvirasto: ”Etenkin lievien loukkaantumisten määrästä tuotettava tieto on epäluotettavaa. Lisäksi osasta onnettomuustilastotietoa puuttuu paikkatieto, mikä vaikeuttaa viranomaisten toiminnan tietoperusteista suunnittelua.”

Suomi on liikenneturvallisuusstrategiassaan sitoutunut EU-tason tavoitteeseen, jossa viimeistään vuonna 2050 kenenkään ei tarvitsisi kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Siitä ollaan Suomessa vielä varsin kaukana, sillä tieliikenteessä kuolee vuosittain liki 200 ihmistä.

Liikenneturvallisuustyötä tehdään eri viranomaisten toimin, mutta yhteistyön kehittämisessä riittää vielä paljon työsarkaa, kritisoi Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) tuoreessa raportissaan.

VTV tarkasti valtion varoilla toteutettua tieliikenteen turvallisuustyötä, jonka tavoitteena on vähentää liikenneonnettomuuksia ja niissä kuolleiden ja loukkaantuneiden määrää.

Tarkastuksen ajankohdan taustalla on myös paraikaa tehtävä liikenneturvallisuusstrategian päivitys, jonka tuloksena on lista jalkautettavista toimista viideksi vuodeksi. Liikenneturvallisuustyötä määrittävä uusi liikenneturvallisuusstrategia tulee voimaan vuonna 2027. Haasteina ovat erityisesti päihteet liikenteessä ja nuorten kuljettajien onnettomuudet.

Parantamista riittää

– Hienoa on, että strategiaa myös päivitetään ja sen toimeenpanoa seurataan. Lisäksi sitä tukevat muiden viranomaisten, esimerkiksi poliisin ja sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan, liikenneturvallisuutta edistävät ohjelmat, VTV:n ylitarkastaja Samu Kälkäjä kertoo.

Liikenneturvallisuusstrategian tavoitteita ja ohjausta tulisi tarkastusviraston mukaan kuitenkin parantaa edelleen. Strategiset tavoitteet ja niiden toteutumista kuvaavat mittarit pitäisi laatia tilannekuva-analyysiin perustuen. Olisi myös varmistuttava, että tavoitteilla vaikutetaan juuri keskeisiin tieliikenteen turvallisuusriskeihin ja -ongelmiin.

Kälkäjän mukaan tavoitteiden tulisi olla mitattavia, ja niille tulisi ilmaista lähtö- ja tavoitetasot.

– Tavoitteita edistäviä hankkeita puolestaan tulisi priorisoida niin, että resurssit kohdistuvat vaikuttavimmiksi arvioituihin kokonaisuuksiin, Kälkäjä sanoo.

Työtä omissa siiloissa

VTV huomauttaa, että yhteisestä strategiasta huolimatta kukin viranomainen ja toimija edistää liikenneturvallisuutta varsin itsenäisesti. Hallinnonalojen ja viranomaisten tulosohjauksessa tai muissa strategisissa ohjausasiakirjoissa liikenneturvallisuustavoitteet näkyvät vaihtelevasti.