Moottori 100 vuotta: matkustimme Marmonilla Porvooseen – aivan kuten teimme samalla autolla vuonna 1926 15.10.2025 Tilaajille Teksti Moottorin arkisto Kuva Jari Saarentaus ja Eetu Kokkonen Jaa artikkeli: Kopioi linkki Kopioi linkki leikepöydälle Facebook Jaa facebookissa WhatsApp Jaa WhatsAppissa Jos tahdotte tuntea eron eri autojen välillä, on niitä koeteltava epätasaisillakin tiellä, ja toistaiseksi saanemme kai kutsua Helsingin ja Porvoon välistä maantietä jotakuinkin epätasaiseksi, sekä tienpinnan laadun että tien noususuhteitten ja käänteiden monilukuisuuden nojalla. Mutta älkäämme liikoja moittiko, sillä ovathan työt tämän vilkasliikenteisen valtatien oikaisemiseksi, levittämiseksi ja tasoittamiseksi monin paikoin paraillaan käynnissä. Marmon auto, jota Amerikassa ja m. m. Ruotsissakin jo kymmeniä vuosia on pidetty laadultaan aivan ensiluokkaisena – 7 hengen avonainen vaunu maksaa noin 185,000 Smk – on kummallista kylläkin vasta tänä vuonna löytänyt tiensä meidän maahamme. Noin 10 vuotta sitten puhuttiin Marmonista paljon automaailmassa, sillä sen valurautaluisteilla varustettu, kokonaan alumiinista valmistettu sylinterilohko herätti aikanaan erikoista huomiota. Sipoon kirkon maisema on muuttunut sadassa vuodessa aiempaa metsäisemmäksi, mutta rakennukset seisovat jylhästi alkuperäisillä paikoillaan. Kovavauhtiseksi ajotieksi tuota taivalta ei voi enää kutsua, kiitos nykyajan nopeusrajoitusten. Kun tehtaan Pariisissa asuva Euroopan edustaja muutamia kuukausia sitten kävi luonani, osoitti hän Marmonin mainion joustavuuden ajamalla vaunullaan, milloin hitaasti, milloin nopeasti, rautatiekiskojen ja katukäytäväkulmausten yli. Nyttemmin, kun luotettavuus, vetämiskyky ja kestävyys on ominaista useimmille paremmille autoille, on niiden joustavuus ja tarjoamansa mukavuus tullut ratkaisevaksi tekijäksi uutta autoa ostettaessa. Marmonin kyky vaimentaa iskuja oli todella hämmästyttävä ja suostuin senvuoksi mielelläni seuraamaan mukana koematkalle Porvooseen. Purjehdimme siis matkoihimme, niin, purjehtimiseen sitä voinee lähiten verrata, sillä auton tyynenjuhlalliset liikkeet epätasaisella ja mutkikkaalla tiellä muistuttivat suuresti ison purjeveneen liukumista merellä. Kohopaikat tuntuivat ainoastaan ylöspäin liikuntana ja alamäissä oli ruumis olevinaan tavallista keveämpi. Sipoon kirkon seutuvilla voi hieman koetella nopeuttakin, ja huomasimme tällöin, että vaunu kiiti eteenpäin tasaisesti ja heilahtelematta, käytännön kannalta katsoen tien kuntoisuudesta välittämättä. Tosin on maantierumpuja viime vuosina joukoittain tasoitettu, mutta vielä on Sipoon seutuvilla tehtävä paljon työtä ennenkuin tietä voidaan kutsua hyväksi. Ruotsissa, niin kerrotaan, on saavutettu hyviä tuloksia teiden parantamisen suhteen siitäkin syystä, että maantierumpuja siellä kutsutaan ”nimimiehen kyttyröiksi”. Nimitys on kuulemma koskenut nimismiehiin niin kovasti, että he ovat päättäneet kaikin mokomin päästä kuulemasta arvonimeänsä alinomaan mainittavan kyttyrä sanan yhteydessä! Hanki rajaton lukuoikeus Haluatko jatkaa lukemista? Autoliiton jäsenenä saat rajattoman pääsyn kaikkiin Moottori+ -sisältöihin. Liity jäseneksi Kirjaudu sisään Jäsenenä saat nämä edut ja paljon muuta Moottori Moottori+ -sisältöjen lukuoikeus ja painettu lehti 9 kertaa vuodessa. Tiepalvelu Autoliiton Tiepalvelu turvaa Plus- ja Premium-jäsenten matkan Suomessa ja ulkomailla.