Teiden kunto: korjausvelka uhkaa nousta 5 miljardiin euroon 2030-luvulla 26.2.2026 Autoilu Teksti Marko Jokela Kuva Marko Jokela Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Pitkien etäisyyksien maassa tiestö on kuin verenkierto, jonka tulee toimia ilman ahtaumia tai tukoksia. Tuoreet tiedot Suomen väylien kuten tiestön korjausvelasta ovat karuja. Rahaa on liian vähän estämään erityisesti keskivilkkaan ja vähäliikenteisen väylästön kuntoa rapistumasta. Ja se tarkoittaa ajettavuuden heikkenemistä, korjausta kaipaavia ja liikenneturvallisuutta uhkaavia painumia ja murtumia, rokonarpisia päällysteitä, kehnokuntoisia siltoja – ja yhä tiheämmin nopeus- ja painorajoituksia sekä kiertoreittejä. Väyläviraston juuri laskemien tuoreimpien tietojen mukaan väylästön korjausvelkaa on jo liki 4,3 miljardia euroa – tästä summasta teiden osuus on yli 2,6 miljardia euroa. Tieliikenteen osuus Suomen henkilöliikenteestä on yli 90 prosenttia (henkilökilometreistä) ja tavaraliikenteen tonneistakin lähes 90 prosenttia. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Verenkierron on toimittava Pitkien etäisyyksien maassa tiestö on kuin verenkierto, jonka tulee toimia ilman ahtaumia tai tukoksia. Perusväylänpidosta huolehtiminen on elinehto Suomi-neidon verenkierrolle. Suomi on pitkien automatkojen maa, jossa kaupunkialueetkin ovat varsin harvaan asuttuja. Tiestöllä kulkevat ihmiset ja tavarat 24/7/365. Tieliikenteen osuus Suomen henkilöliikenteestä on yli 90 prosenttia (henkilökilometreistä) ja tavaraliikenteen tonneistakin lähes 90 prosenttia. Rahoista linjataan juuri nyt Perusväylänpidon rahoilla korjataan ikääntyvää väyläverkkoa ja maksetaan teiden päällystäminen ja siltojen korjaukset. Jos rahaa ei ole käytössä tarpeeksi, huonompikuntoiset tiet vaikeuttavat ja hidastavat ihmisten liikkumista ja elinkeinoelämän kuljetuksia. Teiden ajettavuuden ylläpito nyt ja tulevina vuosina on kiinni yhdestä sanasta ja se on rahoitus. Tulevaisuuden liikennepolitiikkaa linjataan juuri nyt, kun eduskunnassa on käsiteltävänä valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma: Liikenne 12 -suunnitelma määrittää Suomen väylänpidon rahoituksen tavoitetason. Liikenne 12 -suunnitelmassa esitetään perusväylänpidon rahoituksen korottamista vuodesta 2030 alkaen, mikä parantaa mahdollisuuksia hallita tiestön ja myös rataverkon korjausvelkaa. Ilman muutoksia rahoitukseen 4,3 miljardin euron korjausvelan arvioidaan nousevan noin 5 miljardiin euroon 2030-luvulla. Hanki rajaton lukuoikeus Haluatko jatkaa lukemista? Autoliiton jäsenenä saat rajattoman pääsyn kaikkiin Moottori+ -sisältöihin. Liity jäseneksi Kirjaudu sisään Jäsenenä saat nämä edut ja paljon muuta Moottori Moottori+ -sisältöjen lukuoikeus ja painettu lehti 8 kertaa vuodessa. Tiepalvelu Autoliiton Tiepalvelu turvaa Plus- ja Premium-jäsenten matkan Suomessa ja ulkomailla.