Ajoimme sähköautolla Lappiin! Näin matka pohjoiseen sujui
Sähköautoista puhuttaessa monesti kuulee sanottavan, etteivät ne sovellu pitkien matkojen ajamiseen. Halusimme kokeilla asiaa, joten lähdimme käymään Lapissa.
Sähköautot yleistyvät nopeaa tahtia. Osa ensivaiheen käyttäjistä suhtautuu sähköautoihin suorastaan fanaattisesti, ja he puolustavat sähköautoilua kaikissa tilanteissa. Etenkin säännöllisessä arkikäytössä sähköauto on monella tavalla lyömätön vaihtoehto, mutta ihan kaikkeen käyttöön se ei kuitenkaan ole paras valinta. Pitkät matkat lyhyellä varoitusajalla ja aikataulupaineessa eivät ole hyvä idea, ja pitkien matkojen haasteellisuus onkin yleinen argumentti sähköautoja vastaan. Halusimme kokeilla pitkän matkan sähköautoilua, joten ajoimme Helsingistä Saariselälle ja takaisin.
Škoda Enyaq on Suomessa tarjolla kahdella akkuversiolla, jotka tottelevat nimiä 60 ja 80.
Tätä varten saimme ajoon uunituoreen Škoda Enyaqin isommalla 77 kWh:n akustolla. Auton WLTP-syklin mukainen toimintamatka on 520 kilometriä, joten sen pitäisi tarjota varsin hyvät edellytykset myös pidemmille matkoille.
Tee suunnitelma ja varasuunnitelma
Sähköautolla pitkälle matkalle lähteminen vaatii luonnollisesti latausmahdollisuuksiin perehtymistä. Pääteiden varsilta löytyy jo kiitettävästi latauskapasiteettia, mutta pienemmille teille poikkeaminen tuo omat haasteensa. Sähköautojen omien navigointien pitäisi osata laskea reitit lataukset huomioiden, mutta Škodan tapauksessa huomasimme heti, ettei auton navigointi tunne monia tuoreita HPC-latureita. Tästä johtuen auton reittiehdotukset olivat kauniisti sanottuna mielenkiintoisia, joten otimme käyttöön heti alusta alkaen hyväksi todetun A Better Route Planner -palvelun. Reitin optimointi on siis oma taiteenlajinsa ja siihen kannattaa oikeasti perehtyä.
Ajoimme pohjoiseen aikataulusta johtuen yhden yöpymisen taktiikalla Länsi-Suomen kautta. Periaatteessa ensimmäinen päiväetappi Helsingistä Jurvaan olisi ollut mahdollista ajaa ilman lataustaukoja, mutta koska pysähdyspaikassa ei ole mahdollisuutta lataamiseen, päätimme ladata autoa Tampereella lounaan yhteydessä. Myös ennakoitua suurempi kulutus, noin 22 kWh/100 km, moottoritieajossa puolsi lataamista.
Paitsi että emme ladanneetkaan, koska ensimmäinen suunniteltu laturi oli rikki. Applikaation mukaan laturin olisi pitänyt olla käytössä, mutta laturin rikkinäinen AC-liitin on laittanut koko yksikön vikatilaan. Nämä ovat aina ikäviä takaiskuja matkan etenemisen kannalta ja lounaan jälkeen jouduimme siis ottamaan ensimmäisen ylimääräisen pysähdyksen. Takaisku näkyy heti matka-ajassa, ja ensimmäiseen välipisteeseen saavutaan noin tunnin latauksen verran myöhässä. Onneksi ei ollut kiireinen aikataulu.
Illan edetessä matka jatkuu kohti ensimmäistä yöpymispaikkaa, jossa on mahdollisuus vain suko-lataukseen. On siis pakko pysähtyä vielä kerran lataamaan, jotta akun varaustaso olisi seuraavana aamuna jossain määrin järkevällä tasolla. Kukapa ei haluaisi hengailla sunnuntai-iltana Citymarketissa. Lopulta majoituksen pihaan saavuttaessa ensimmäisen päivän saldona on 717 kilometriä ja keskikulutus 19,1 kWh/100 km.
50 kW tehoisia latausasemia löytyy kattavasti, mutta sitä tehokkaampien tarjonta on vielä varsin vähäistä.
Vertaile suunnitelmia
Aamulla akun varaus on 72 prosentissa. Teemme reittisuunnitelmat Kaustisilta Saariselälle vertailun vuoksi sekä auton omalla navigoinnilla että ABRP:llä. Auton navigointi ehdottaa kahta latauspysähdystä, joista ensimmäinen olisi noin tunnin pysähdys Haukiputaalla 50 kW laturilla ja toinen 3,5 tunnin pysähdys Sodankylässä 22 kW laturilla. Arvio kokonaisajasta noin 700 kilometrin liikkumiseen on hieman päälle 13 tuntia, josta lataamiseen kuluisi siis noin 4,5 tuntia.
ABRP ehdottaa hieman järkevämpää vaihtoehtoa. Ensimmäinen pysähdys Oulussa tuoreella 225 kW HPC-laturilla ja toinen pysähdys Rovaniemellä 50 kW laturilla. Arvio matka-ajasta 9,5 tuntia ja latauksiin kuluisi noin 1,5 tuntia. Ei liene yllättävää, että emme noudattaneet auton ehdotusta.
Ensimmäiselle laturille Kaakkurin McDonald’sin pihaan saavuttaessa akun varaus on täsmälleen ABRP:n arvion mukainen. Škoda pystyy parhaimmillaan ottamaan vastaan latausta 120 kW teholla, joten auton pitäisi keretä latautua riittävästi lounaan aikana. Tässä kohtaa nousee jälleen esille se fakta, että sähköautolla liikuttaessa pysähdyspaikat määräytyvät latausten ehdoilla. Polttomoottoriautolla lounaspaikka olisi ollut jokin hieman viihtyisämpi vaihtoehto.
Noin 45 minuuttia myöhemmin auto on kerennyt ladata 57 kWh ja hintaa tälle kertyi 24 euroa. Keskimääräinen latausteho jäi siis noin 72 kW:n tasolle, mikä on aika kaukana odotetusta tasosta. Ennakoitua pienempi latausteho myös nostaa energian hintaa, sillä useimmat pikalatausasemien laskutus on aikaperusteinen eikä siirtyneellä energiamäärällä ole mitään merkitystä. Tässä tapauksessa kilowattitunnille tuli siis hintaa 0,42 euroa. Edellispäivän noin 19 kWh/100 km keskikulutuksella laskettuna 100 kilometrin ajon energiakustannus on siis noin 8 euroa, mikä on samaa luokkaa keskikokoisen dieselauton kanssa.
Oulusta löytyy varsin lähekkäin kaksi uutta Recharge-verkoston 225 kW laturia.
Nokka kohti pohjoista ja seuraavaa laturia. Toisella pysähdyksellä on tarkoitus hoitaa kauppareissu, joten silloinkin latausaika saadaan hyödynnettyä tehokkaasti. Valitettavasti Rovaniemellä ensimmäiseksi suunniteltu laturi ei ole applikaation mukaan käytössä, joten suuntaamme vaihtoehtoiseen paikkaan. Onneksi tässäkin yhteydessä on kauppa, mutta valitettavasti suunniteltua pienempi. Kauppareissukin menee siis auton latauksen ehdoilla, jos ei halua ottaa erikseen kahta pysähdystä. Lataus itsessään sujuu täysin suunnitellusti ja virtaa saadaan riittävästi asioinnin aikana. Varausta 85 prosenttia ja matkaa jäljellä 260 km.
Saavutimme määränpään varsin hyvin suunnitelman mukaisesti. Ajamiseen kului aikaa noin kahdeksan tuntia ja lataamiseen hieman vajaa kaksi tuntia. Toisen ajopäivän aikana kilometrejä kertyi 703 ja keskikulutus oli 17,9 kWh/100 km. Tämä matka ei vaatinut ylimääräisiä pysähdyksiä, mutta tällä kertaa pysähdykset tehtiin täysin auton ehdoilla. Ymmärrettävästi tämä ei ole aina mahdollista ja se on osa sähköautoilun ongelmaa. Olisitko sinä valmis suunnittelemaan pitkien matkojen reittisi ja pysähdykset auton ehdoilla?
Seuraavassa osassa kerromme, kuinka paluumatkan yhden päivän aikana Saariselältä Helsinkiin onnistui.
Reilu 700 kilometriä menee mukavana päivämatkana parilla latauspysähdyksellä.
Edit. 2.8. klo 09.00: Matka tehtiin kesäkuun puolivälin aikaan. Tämän jälkeen esimerkiksi Rovaniemellä on auennut uusia tehokkaampia latausasemia.
