Päivän kuva: Huomaatko mikä tässä kuvassa on pielessä?

Kommentit (2)

• Tämä koko merkki olisi saanut jäädä keksimättä. Asian olisi ajanut kärkikolmio, mikä on selkeä ja helposti havaittavissa. Pyörämerkki vieläpä sekoittuu helposti suojatien merkkiin, täysi killeri. Edes tienpitäjäkään ei näköjään tämän sääntöjä tunne ja talvi tietysti peittää korotuksenkin. Virhe olisi vielä helposti korjattavissa, jos vain olisi virkamiehillä nöyryyttä tunnustaa, että tuli moka.

• Olen Teppo Vesalaisen kanssa täysin samaa mieltä siitä pääasiasta, että ajorataa pitkin lähestyvän ajoneuvon tai raitiovaunun ja tähän nähden risteävältä suunnalta ajoradan ulkopuolelta lähestyvän pyöräilijän välistä väistämisvelvollisuutta ei pidä missään tapauksessa ratkaista näkyvien tiemerkintöjen vaan liikennemerkkien ja -sääntöjen perusteella. Tieliikennelaki on tässä suhteessa täysin selvä. Tiemerkinnän olemassaolo, tyyppi tai olemassaolemattomuus ei vaikuta väistämisvelvollisuuteen tipan hiukkaa. Ainoastaan väistämisvelvollisuuden osoittavat merkit B5 (kärkikolmio), B6 (STOP) ja B7 (vvelv. p:n t.y.p:ssä) sekä tieliikennelain 24 § väistämissäännöt ratkaisevat. Suojatie ei vaikuta ajoneuvojen väliseen väistämisvelvollisuuteen mitenkään eikä myöskään pyörätien jatke.

  Sen sijaan olen merkintävelvollisuudesta Tepon kanssa hieman eri mieltä. Tieliikennelaki tai valtioneuvoston asetus liikenteenohjauslaitteiden käytöstä ei velvoita tienpitäjiä merkitsemään pyörätien jatkeen tiemerkintää (L4) kaikkiin paikkoihin, joihin sen tieliikennelain mukaan SAISI merkitä (hiekkatiellä se olisi aika vaikeaakin). Laissa säädetään, että JOS jatkeen merkintää käytetään, niin sen SAA merkitä ainoastaan sellaiseen ylityspaikkaan, jossa ajoradalle on liikennemerkillä osoitettu väistämisvelvollisuus. Kuvan tilanne (pelkällä) suojatiemerkinnällä on kyllä vastoin käyttöasetusta, sillä merkin B7 kanssa tulee aina käyttää merkintää L4. Toinen tilanne, jossa merkintää on pakko käyttää on valo-ohjatussa risteyksessä valo-ohjaamattomaksi jätetyn korokkeella erotetun oikealle kääntyvän väistämisvelvolliseksi osoitetun liikennesuunnan ylittävä pyörätien jatke.

  Valtaosa ajoradalle osoitetuista väistämisvelvollisuuksista on kuitenkin hoidettu kärkikolmiolla tai STOP-merkillä, joiden yhteydessä tienpitäjä voi vapaasti valita onko paikassa mitään ylitystä osoittavaa tiemerkintää, suojatiemerkintä tai pyörätien jatkeen merkintä.

  Pyörätien jatkeen käsitettä ei muuten ole koskaan lainsäädännössä määritelty. Vallitsevan käsityksen ja oikeuskäytännön mukaan ajoradan ylityspaikka, jonka jommallakummalla puolella on pyörätie, on pyörätien jatke. Pyörätien jatkeelle ei ole liikennemerkkiä. Sen tiemerkinnästä todetaan, että vain osa jatkeista saadaan osoittaa merkinnällä. Näin ollen lainsäätäjänkin mielestä on olemassa muitakin kuin merkintäkelpoisia jatkeita. Niitä ei vaan voi havaita muuten kuin etsimällä ajoradan ulkopuolelta pyörätien liikennemerkkejä (D5, D6, D7).

  Pyörätien jatkeen ainoa oikeusvaikutus on TLL37§ mukainen pysäyttämis- ja pysäköintikielto pyörätien jatkeella ja 5 metriä ennen risteävää jatketta. Mikäli jatke on lain perusteella merkitsemiskelvoton tai tienpitäjä on päättänyt olla merkitsemättä sitä, niin se ei poista kiellon. Meidän autoilijoiden käytännön elämää helpottaa sinänsä valitettava tilanne, jossa pyörätiet on Suomessa lähes aina yhdistetty jalkakäytävään, joten jatkeen lisäksi paikalla on myös suojatie. Tällöin vastaava pysäyttämis- ja pysäköintikielto on voimassa suojatienkin myötä.