Ruuhinevalta löytyy yksi Suomen erikoisimmista nähtävyyksistä

Hiljaisen suon laidalla häämöttää puinen rakennelma. Se on portti Kammi-kylään, joka mykistää vierailijan lukemattomilla yksityiskohdillaan ja omaleimaisuudellaan.

Kauhajoen Ruuhinevalla, suonsilmäkkeiden ja lakkoja kasvavien mättäiden keskellä, sijaitsee mitä erikoisin paikka. Pitkospuut johdattavat vieraan Kammi-kylään, joka herättää mielikuvituksen laukkaamaan. Perheen pienimmät todennäköisesti miettivät, millaisia peikkoja kylässä asuu, ja vanhemmat taas pohtivat sitä, kuka ihmeessä on tällaisen kokonaisuuden saanut aikaan.

Vastaan tulleet vierailijat kommentoivat nähtävyyttä ”salaperäiseksi” ja ”erityislaatuiseksi”. Odotukset olivat siten korkealla – eikä tarvinnut pettyä. Kammi-kylä on ehdottomasti näkemisen arvoinen paikka. Ruuhinevalle kannattaakin kurvata ihmettelemään kylän taianomaista tunnelmaa muutamaksi tunniksi esimerkiksi ohikulkumatkalla. Kammi-kylään ja sen rakennuksiin on vapaa pääsy.

Idea yhdestä saunasta kasvoi kokonaiseksi kyläksi

Kammi-kylä on paikallisen Erkki Kalliomäen ideoima. Saunafaniksi tunnustautuvan Kalliomäen tarkoituksena oli aluksi rakentaa suolle sauna. Sittemmin hanke sai kuitenkin uudet mittasuhteet, ja kylä koostuukin tällä hetkellä useasta sammalella ja varvuilla vuoratusta rakennuksesta ja rakennelmasta.

Kylään kuuluvia rakennuksia ovat esimerkiksi Julemetun tupa, Turvekammi ja Savukammi. Aivan pienistä rakennuksista ei ole kyse, sillä esimerkiksi Julemetun tupaan mahtuu useita kymmeniä henkilöitä samaan aikaan. Kylästä löytyy useita vuokrattavissa olevia saunoja. Myös Julemetun sali on varattavissa juhlatilaisuuksia varten.

Syvän ja suuren suonsilmän keskellä on pieni saari grillauspaikkoineen, ja siellä vierailijan sopii syödä eväitä. Talojen sisäänkäyntejä vartioivien peikkohahmojen valppaiden silmien alla onkin turvallista nauttia välipalaa, jos vaikka suolla huhupuheiden mukaan vaelteleva Ruuhinevan Jeeromi sattuisi paikalle.

Luonnonmateriaaleista rakennettu satumaailma

Kammi-kylä mykistää toinen toistaan kiehtovammilla yksityiskohdillaan. Kylään saavutaan Kantoportin kautta, ja heti sen jälkeen tulijaa tervehtii useamman metrin korkuinen, puusta valmistettu patsas. Kylässä vierailija pääsee tutkiskelemaan vanhoja tarve-esineitä, ihmettelemään paksuista oksista tehtyjä käppyrämäisiä hahmoja sekä ihastelemaan muita käsityön taidonnäytteitä, esimerkiksi seiniä ja kattoa myöten koristeltua Julemetun salia.

Suurin osa Kammi-kylän esineistä ja huonekaluista, puhumattakaan itse rakennuksista, on tehty Suomen luonnosta löytyvästä aineksesta: puusta, jäkälästä, tuohesta, sammalesta, varvuista, kivistä yms.

Ulkomaalaisia vierailijoita ja tunnustus presidentiltä

Vaikka Kammi-kylä on monille suomalaisille tuntematon kohde, on matkailijoita saapunut ihastelemaan nähtävyyttä eri puolilta maailmaa. Julemetun tuvan seinillä on kymmeniä puukiekkoja, joihin vierailijat ovat jättäneet viestinsä eri kielillä, ja vieraskirjastakin huomaa, että kävijöitä on aina eteläiseltä pallonpuoliskolta saakka.

Puuseppä Erkki Kalliomäki sai vuonna 2016 tasavallan presidentiltä merkittävän tunnustuksen elämäntyöstään Kammi-kylän luojana ja rakentajana: Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan mitalin kultaristein. Ansaittu tunnustus onkin, sillä harvoin pääsee näkemään näin ainutlaatuista käsityötaidon ja mielikuvituksen taidonnäytettä.

Kammi-kylä on yksi Taiteiden reitin nähtävyyksistä

Kammista Skantziin -matkailutie kulkee Kauhajoen ja Karvian kunnissa. Reitti tunnetaan myös nimellä Taiteiden reitti, sillä sen varrella on lukuisia nähtävyyksiä, jotka vetävät taiteesta ja luovuudesta kiinnostuneita kävijöitä puoleensa.

37 kilometrin pituisen matkailutien varrella sijaitsevat muun muassa Alpon Savanni -veistospuisto, Annen Taidekahvila, Karvian kirkko ja ulkomuseo sekä Kulttuurikeskus Skantz. Kammi-kylän lisäksi reitin varrella pääsee siis tutustumaan moniin muihinkin mielenkiintoisiin kulttuuri- ja matkailukohteisiin.

Kiinnostaako automatkailu kotimaassa? Lue lisää Suomen matkailuteistä.