Kuka korvaa, kun auto ottaa osumaa hidastetöyssystä?

Jos korotettu suojatie, hidastetöyssy tai muu ajohidaste vaurioittaa autoa, minne vahingonkorvaushakemuksen voi jättää? Sijainnilla on väliä, mutta korvausta odotellessa ei kannata pidättää hengitystä.

Kuten Moottorissa on aikaisemminkin kerrottu, päällystevaurioiden autoon aiheuttamista vahingoista voi hakea korvauksia kunnalta tai elinvoimakeskukselta. Jos routakuoppa puhkaisee autonrenkaan kaupungin katuverkolla, korvausvaatimuksen voi lähettää kaupungille, kun taas maanteiden tapahtumia koskevat korvaushakemukset käsitellään keskitetysti Lapin elinvoimakeskuksessa.

Taannoin Moottorin käyttötestissä olevan Mercedes-Benz CLA:n pohja otti osumaa liian korkeaksi jääneestä hidasteesta Helsingin Etu-Töölössä. Tapaus kirvoitti keskustelua ja herätti aiheellisen kysymyksen: kuka korvaa päällystevaurion sijaan kiinteän tie- tai katurakenteen aiheuttaman vahingon vai vaatiiko kaupunki korotetuilla risteyksillä korottamaan myös autokantaa? No jälkimmäisestä ei selvästikään ole kysymys, koska korotetun risteyksen korjaaminen aloitettiin viipymättä.

Korvausvaatimukset käsitellään tapauskohtaisesti

Olipa kyseessä sitten routakuopan tai liian korkeaksi jätetyn hidastetöyssyn aiheuttama vahinko, korvausta voi hakea samasta paikasta. Korvauksen saamiseen vaikuttavat kuitenkin monet asiat.

– Jos havaitaan, että tien rakenteeseen liittyvät rakentamis- tai parantamistoimenpiteet taikka tiehen kohdistetut kunnossapitotoimenpiteet on tehty puutteellisesti tai huolimattomasti, se voi olla korvauksen saamisen peruste, Lapin elinvoimakeskuksen vahingonkorvausasioiden ryhmäpäällikkö Hilla Raivio kertoo.

Raivion mukaan tuottamusvastuun selvittäminen on olennainen osa vahingonkorvausten käsittelyä.

– Yksistään tiellä havaittu puute tai tien huono kunto ei siis ole korvauksen maksamisen peruste, vaan toimenpiteiden huolellisuus eli tien kunnossapitäjän niin sanottu tuottamus on ratkaiseva.

Jokainen ratkaisu tehdään siis tapauskohtaisesti eikä yleispätevää korvauslinjausta voida siksi vetää. Ei edes tie- tai katurakenteisiin liittyvissä tapauksissa.

Helsingin kaupungilta kommentoidaan niukasti

Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan tiimipäällikkö Inkeri Lehmusoksa painottaa Raivion tavoin tapauskohtaisuutta ja tuottamuksellisuuden merkitystä vahingonkorvausvastuuta arvioitaessa. Ensimmäisenä toki selvitetään, kenen vastuulle korvausasia ylipäätään kuuluu.

Kaupungin sivuilla painotetaankin, että kaupunki korvaa ainoastaan vahingot, jotka johtuvat laiminlyönnistä tai virheistä kaupungin toiminnassa. Yleislinja korvausvastuista vaikuttaa olevan yhtenäinen elinvoimakeskusten kanssa.

Moottorin koeajoauton tapauksessa korvausvastuu olisi siis oletettavasti kaupungilla, mutta Lehmusoksa ei lähde sen kummemmin spekuloimaan asiaa edes sen ympäriltä.

– Annamme kannanottoja kaupungin mahdolliseen vahingonkorvausvastuuseen vain yksittäistapauksellisesti sen jälkeen, kun asiasta on esitetty kaupungille vaatimus ja asia on selvitetty.

Tapahtuipa vahinko sitten missä tai miten tahansa, ennakkoon on vaikea sanoa, onko tienkäyttäjä oikeutettu vahingonkorvaukseen. Syntyneen mielikuvan perusteella tapausten tutkinnassa käännetään kaikki mahdolliset kivet aina tienkäyttäjän omasta toiminnasta urakoitsijan lausuntoihin.

Tierakenteisiin liittyvät korvausvaatimukset harvinaisia

Koska suurin osa Moottorin esimerkkitapauksen kaltaisista rakenteista sijaitsee kaupunkien ja kuntien keskustoissa, ajohidasteisiin liittyviä korvausvaatimuksia ei elinvoimakeskuksille tule juuri lainkaan. Vuosien 2021–2026 aikana korotettuihin suojateihin, hidastetöyssyihin tai ajohidasteisiin liittyviä korvaushakemuksia on saapunut keskimäärin kerran vuodessa. Osuus kaikista korvaushakemuksista on siis minimaalinen, koska esimerkiksi viime vuonna korvaushakemuksia saapui maantieverkolta yhteensä 1831 kappaletta.

Helsingin kaupungilta taas kerrotaan, että autovaurioita koskevia vahingonkorvausvaatimuksia esitettiin vuonna 2025 kaupungille yhteensä 137 kappaletta. Esitetyistä korvausvaatimuksista 59 kuului loppujen lopuksi kaupungin käsittelyvastuulle ja niistä 48 kappaletta liittyi kadun rakenteisiin, kuten kuoppiin, töyssyihin, kaivoihin, reunakiviin tai liikennemerkkeihin. Ilman tarkempiakin erittelyjä voidaan siis olettaa, ettei kiinteisiin tierakenteisiin liittyvät vahingonkorvausvaateet ole kovin yleisiä.

Näin haet korvauksia

Mikäli vahinko tapahtuu kaupungin alueella, vahingonkorvausvaatimuksen voi toimittaa pääsääntöisesti kaupunkien nettisivuilta löytyvien ohjeiden mukaisesti kaupungille. Esimerkiksi Helsingin kaupungin sivuilta löytyy vahingonkorvausvaatimuslomake ohjeineen. Jos taas vahinko sattuu maantiellä, korvaushakemuksen voi jättää elinvoimakeskuksen sähköisen asiointipalvelun kautta.

Lapin elinvoimakeskuksen vahingonkorvausasioiden ryhmäpäällikkö Hilla Raivio kertoo lisäksi, että tärkeää tietoa korvausasioista saa Palauteväylä-sivulta ja myös Liikenteen asiakaspalvelun yhteystiedot, mistä saa neuvoa vahingonkorvaushakemuksen tekemiseen valtion maanteihin liittyvissä tapauksissa.

Korvausvaatimusten kanssa hyvilläkään keuhkoilla varustetun ei kannata pidättää hengitystä. Käsittelyajat venyvät kuukausiin ja ainakin maanteihin liittyvistä korvaushakemuksista vain joka viides johtaa korvauksiin asti.