Paljon tarttis tehdä, mutta rahasta tiukkaa – liikenne kasaa rajuja paineita seuraavalle hallitukselle

Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps):”Suomi on kumipyörämaa.” Tiestön kunto huoletti poliitikkoja LiikenneSuomen eduskuntavaaliseminaarissa.

Huhtikuussa 2027 koittavat eduskuntavaalit ja niiden jälkeen muodostetaan uusi hallitus, joka päättää Suomen liikenteen suurista ja vähän pienemmistäkin linjoista. Hallituksen ohjelmaan ja eritoten tulevien vuosien veroeurojen rahanjakoon yritetään tyypillisesti vaikuttaa jo ennen vaalituloksen selviämistä.

Tässä tarpeessa ymmärtää hyvin nyt jo marraskuun alussa 2026 järjestettävän LiikenneSuomi eduskuntavaaliseminaarin. Pääpuhujana seminaarissa oli liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps) Suomi tarvitsee kriisinkestävän kuljetusalan -otsikolla.

Ministeri linjasi aivan puheensa alussa väkevästi, että ”Suomi on kumipyörämaa.”

Valtiontalouden tiukassa kurimuksessa rämpivän Suomen tulee Ranteen mukaan toimia liikenneinvestoinneissa niin, että koko maa kehittyy eikä ”siltarumpupolitikoinnille ja kaikenlaiselle haaveilulle” saisi olla sijaa.

– Pitäydytään suunnitelmissa, jotka pohjautuvat tietoon, talousanalyyseihin ja tilannekuvaan, jota tarvittaessa päivitetään, Ranne linjasi tiistaina Musiikkitalolla Helsingissä.

Ranne arvioi, että tulevien hallitusneuvottelujen keskiössä on liikenteen verotuksen ja rahoituksen kokonaisuudistus.

– Uhkatekijät tulevat vastaan hallitusneuvotteluissa, jos siellä lähdetään edes keskustelemaan siitä, että liikenteen verotuksen tasoa pitäisi nostaa.

Ministerin mukaan ”surullisen kuuluisat” isot raidehankkeet eivät ole välttämättömiä Suomen tulevaisuuden kannalta.

– Pidetään katse pallossa. Meillä ei tule koskaan olemaan näihin rahkeita, ei tule olemaan tarvetta.

Tiestöä tarvitaan käyttövoimista viis

LiikenneSuomi on linjannut, että hyväkuntoinen tiestö on välttämättömyys liikenteen sähköistymisestä, käyttövoimista ja digitalisaatiosta riippumatta.

”Se on sekä ihmisten että tavaroiden liikkumisen perusta. Tieliikenteen osuus sekä Suomessa kuljetetuista tavaratonneista että henkilöiden liikkumisesta on noin 90 prosenttia.”

Ryhmä tähdentää, että niin teollisuuden raaka-aineet kuin valmiit tuotteetkin kulkevat maanteitse jatkojalostukseen, kauppoihin ja koteihin.

”Linja-autot ja taksit kuljettavat ihmiset teitä myöten palveluiden piiriin. Tieverkko palvelee kaikkia. Se on pidettävä kunnossa niin pääteillä kuin alempiasteisella tieverkolla.”

LiikenneSuomi tähdentää, että kuljetuspalvelujen saatavuus vaikuttaa yritysten toimintaan, ihmisten arkeen ja julkisten palvelujen järjestämiseen.

”Liikennepolitiikkaa on tarkasteltava nykyistä vahvemmin osana koko Suomen talous-, turvallisuus- ja aluepolitiikkaa”, linjaa ryhmä.

Liikenteessä ilkeä kolmoishaaste

Ylijohtaja Emil Asp Liikenne- ja viestintävirasto Traficomista alusti liikenteen merkityksestä seuraavalla hallituskaudella. Hän toi esiin säästötavoitteet ja kansantaloudelliset tiukat raamit, jotka rajaavat tulevina vuosina liikennealan investointeja. Aspin mukaan edessä ja käsillä on ilkeä kolmoishaaste: liikenne on säästöjen, laskevien verotulojen ja nousevien kustannusten alhossa.

– Liikenteen verotulot laskevat ja veropohja rapautuu, samaan aikaan korjausvelka on noussut, liikennöinnin kustannukset kasvavat, määrärahat eivät, Asp eritteli.

Hän tähdentää kiteytyksenä, että liikenneinvestointeja tulee kohdentaa vaikuttavuuspainotteisesti.

Tiestön korjausvelka kuriin!

Tiestö ei saisi ryhmän mukaan rapistua yhtään nykyistä enempää. LiikenneSuomi vaatii, että hurjaksi kasvanut väylästön korjausvelka tulee saada kuriin. Väyläviraston arvion mukaan korjausvelka kasvaa vuoden loppuun mennessä 4 570 miljoonaan euroon. Hieman yli 60 % korjausvelasta tulee tieverkolta.

Lääkkeeksi korjausvelan taltuttamiseen LiikenneSuomi tarjoaa 350 miljoonan euron lisäystä perustienpitoon nykytasoon verrattuna.

Samoin Autoliitto on korostanut, että tieliikenteen toimintakyky on elintärkeää koko kansantaloudelle. Autoliitto tähdentää, että henkilöauto kattaa 80 prosenttia kaikesta henkilöliikenteestä.

Poliitikot: verouudistus vääjäämätöntä

Seminaaripäivän lopuksi oli vuorossa poliitikkopaneeli Ei ole kasvua ilman liikennettä -teemalla.

Paneelissa liikenteen merkityksestä Suomen kasvulle, kilpailukyvylle ja toimivuudelle keskustelivat Jouni Ovaska (kesk), Timo Heinonen (kok), Anna-Kristiina Mikkonen (sd), Timo Furuholm (vas), Atte Harjanne (vihr) ja Jani Mäkelä (ps).

Puhetta ja erilaisia kantoja riitti, joten on mahdoton kiteyttää paneelikeskustelun antia tiiviisti.

Yhdestä asiasta eri puolueita edustavat poliitikot olivat harvinaisen yksimielisiä: ilman sujuvaa liikennettä Suomi ja suomalaiset eivät pärjää eikä yhteiskunta kehity.

Kaikki olivat yksituumaisia myös siitä, että liikenteen verotuksen ja rahoituksen kokonaisuudistus on jalkautettava puheista päätöksiksi. Uudistus on jokaisen kuuden poliitikon mielestä vääjäämätöntä ja uudistus tulisi käynnistää tulevan hallituksen alkutaipaleella.

Julkista liikennettä tuettava

LiikenneSuomi on huolissaan liikkumisen saatavuudesta, joka rakentuu kannattavalle, pitkäjänteiselle yrittäjyydelle. Ryhmän mukaan julkisen sektorin joukko- ja taksiliikenteen hankinnat ovat ainoa ratkaisu alueelliseen liikenneköyhyyteen, sillä ne pitävät ”maan liikkeessä paikkakunnasta riippumatta.”

Kilpailutusten järjestämisessä tulisi ryhmän mukaan vaalia paikallista elinvoimaa ja yrittäjyyttä hankintalain hengen mukaisesti.

Verotusta ei saa kiristää

Yksi ryhmän tavoitteista ei yllätä. Se on vaatimus, että ammattiliikenteen verotusta ei saa kiristää. Kuljettamisen kustannuspaineet olisi pidettävä kurissa, eritoten kun liikenteessä vähäpäästöisempiin käyttövoimiin. Siirtymävaiheessa oikea ratkaisu raskaalle liikenteelle on ammattidiesel, ryhmä linjaa ja täydentää, että uusiutuvia käyttövoimia käyttävien ajoneuvojen hankintatukien tulee kattaa koko ammattiliikenne.