Rankkasade vaurioitti useita maanteitä Somerolla heinäkuussa – elinvoimakeskus pesee jälkipyykkiä ja varoittaa vastaavista tilanteista

Poikkeuksellinen tulvatilanne aiheutti näyttäviä tuhoja useilla maanteillä. Elinvoimakeskus korostaa kykyä reagoida tapahtuneeseen, koska vastaavaa ei olisi voinut estää tavallisilla tierakenteilla.

Somerolla koettiin sunnuntaina 12. heinäkuuta poikkeuksellisen voimakas rankkasade, joka aiheutti myös poikkeuksellisen suuria tuhoja tieverkossa. Pahimmat vauriot syntyivät Turuntiellä, jossa sortuma vei autotien lisäksi myös jalankulkusillan. Ylen mukaan jalankulkusilta oli valmistunut vain vuosi ennen sortumistaan.

Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen mukaan myös Lahdentie jouduttiin sulkemaan, Hämeen Härkätien liikennettä rajoittamaan ja veden aiheuttamia vaurioita havaittiin myös kantatie 52:lla.

Tilanne eskaloitui nopeasti

Lounais-Suomen elinvoimakeskus kertoo jälkikäteen tehdystä simuloinnista, jonka mukaan veden virtaama kasvoi Turuntien kohdalla noin puolessa tunnissa arviolta 0,1 kuutiometristä noin 10 kuutiometriin sekunnissa. Veden määrä ylitti pian tierummun välityskyvyn ja harvinaisen voimakas virtaus rikkoi tien rakenteen.

Laajemmilta Someron järvien rannoilla potentiaalisesti tuhojaan tekeviltä tulvilta vältyttiin todennäköisesti siksi, että järviketjun alapuolelle oli valmistunut vuotta aikaisemmin Hovirinnankosken pohjapato. Aiemmin paikalla oli säännöstelypato, joka ei olisi pystynyt vastaamaan heinäkuussa nähdyn tulvatilanteen vaatimaan riittävän nopeaan vedenjuoksutuksen lisäämistarpeeseen. Pohjapato sen sijaan välitti suuren vesimäärän nopeasti eteenpäin ja järvien vedenpinnan haitalliselta nousulta vältyttiin.

Toimet aloitettiin pikaisesti

Tapahtumien jälkeen vaarallisimmat kohdat suljettiin liikenteeltä, liikennettä ohjattiin vaihtoehtoisille reiteille ja tieverkkoa alettiin tarkastamaan vaurioiden varalta. Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen mukaan korjaustyöt käynnistettiin viipymättä ja vähiten vaurioituneet tiet saatiin nopeasti avattua.

– Tie suljettiin nopeasti viranomaisen toimesta. Pölyn hälvettyä, tässä kohdin ehkä paremmin ilmaistuna veden laskettua, urakoitsija ryhtyi välittömästi korjaaviin toimenpiteiseen, Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen tienpidon asiantuntija Hanna Skants kertoo.

Pahiten vaurioituneella Turuntielläkin saatiin yksi kaista käyttöön noin viikossa, toinen kaista heinäkuun loppuun mennessä ja uusi päällyste tehtiin elokuun alussa. Kokonaisuudessaan korjaustyöt venyivät elokuun loppuun. Hintalappu tulvatuhoille oli sievoinen: 220 000 euroa.

Elinvoimakeskus korostaa varautumista

Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen mukaan tapahtunutta ei olisi voitu estää edes tavanomaisen tierumpukoon kasvattamisella. Somerolla nähdyn vesimäärän hallitseminen olisi elinvoimakeskuksen mukaan vaatinut huomattavan mittavia rakenteita, suurempien tierumpujen sijaan esimerkiksi laajoja viivytysaltaita. Viivytysaltaiden kaltaisia ratkaisuja ei elinvoimakeskuksen mukaan ole mahdollista rakentaa varmuuden vuoksi joka paikkaan.

Someron esimerkkikin näytti toteen sen, että kesäiset rankkasateet voivat olla hyvin paikallisia, jolloin niiden tarkkaa osumapaikkaa on vaikea ennustaa. Ilmaston muuttuessa voidaan kuitenkin olettaa, että nyt nähdyn kaltaisia nopeasti eskaloituvia tilanteita tullaan näkemään jatkossakin. Rankkasateiden arvioidaan voimistuvan tulevaisuudessa, joten tieverkkoa koettelevat vesimäärät saattavat yleistyä.

Koska kaikkien vastaavien tapausten ennakointi on mahdotonta, Lounais-Suomen elinvoimakeskus painottaa varautumisen merkitystä. Varautumisessa korostuu kyky reagoida silloin, kun jotain tapahtuu.

Oikealla varautumisella elinvoimakeskus tarkoittaa vaarallisten kohteiden nopeaa tunnistamista, liikenteen turvallisuuden varmistamista, vaihtoehtoisista reiteistä tiedottamista ja korjaustöiden välitöntä aloittamista.