Nämä lienevät kaikkien aikojen vanhimpia EU-rekisterikilvissä Suomen teillä ajaneita autoja

Saksassa useimmat museoautot kulkevat varsin tuoreen näköisissä rekisterikilvissä, vaikka ne olisivatkin peräisin ajalta, jolloin Saksa oli vielä keisarikunta.

Tampereen seudulla järjestettiin aiemmin tällä viikolla arvokas vanhojen autojen kokoontumistapahtuma FIVA World Event, johon osallistui ministeritason suojelulla 97 autokuntaa Suomesta ja muualta Euroopasta. Moottori on jo esitellyt tapahtuman annista hyvin mielenkiintoisen suomalaisvalmisteisen Ilves-auton vuodelta 1952. Nyt on aika sukeltaa kaikkein vanhimpaan päätyyn.

FIVA World Eventin puitteissa Pyhäjärven ja Längelmäveden kiersi 27 autoa, jotka on valmistettu ennen toista maailmansotaa. Kaikkein vanhin järvet kiertänyt autoyksilö oli peräisin ajalta ennen ensimmäistä maailmansotaa. Kun tuo auto valmistettiin, muun muassa Saksa ja Venäjä olivat keisarikuntia, Suomi ei ollut vielä itsenäistynyt, eikä Titanic uponnut. Maailman ensimmäisen ilmaa raskaamman lentokoneen ensilennostakin oli alle kahdeksan vuotta aikaa. Albert Einstein kehitteli yleistä suhteellisuusteoriaansa.

Brasier Serie KD 15CV Torpedo vuosimallia 1911

Vanhin tapahtumaan osallistunut auto oli tiettävästi ainoa, joka saapui Tampereelle lavettikyydillä, tapahtuman idea kun oli se, että mahdollisuuksien mukaan kaikki autot saapuisivat oman moottorinsa voimalla. Tämä pieni apu kuitenkin suotakoon Saksasta saapuneelle Brasierille, joka edustaa vuosimallia 1911.

Brasier oli ranskalaisen Charles-Henri Brasierin vuonna 1905 omana merkkinään perustama, luksusautoja valmistanut autonvalmistaja. Niin kutsutulla "messinkiaikakaudella", jolloin messinkiset elementit olivat muotia autojen viimeistelyssä, Brasier-autot tunnettiin korkeasta laadustaan, kestävyydestään ja kalliista hinnastaan. Niillä myös kilpailitiin, menestyksekkäästikin.

Ehkäpä juuri laatu ja kestävyys ovat päällimmäisiä syitä sille, miksi tämä Brasier Serie KD 15CV Torpedo 115 vuoden iässäkin kiertää alan arvotapahtumissa melkeinpä uudenveroisena.

Vuosi 1911 oli Brasierille kulta-aikaa. Juuri tuona vuonna yritys valmisti omaan ennätykseensä riittäneet 969 autoa. Myöhemmin onni kuitenkin kääntyi, ja Brasier päätyi 1930-luvulle tultaessa sille pitkälle listalle varhaisia autonvalmistajia, jotka joutuivat niin kutsutun suuren laman uhreiksi.

Tässä Brasier Serie KD 15CV Torpedossa alustanumerolla 214 on 2,7-litrainen nelisylinterinen rivimoottori, joka tuottaa 15 hevosvoimaa.

Brasier saapui tapahtumaan numerolla 1 Wolfgang Krämerin ajamana.

Morris Cowley, "Britannian T-Ford", vuosimallia 1920

Toiseksi vanhin tapahtumaan osallistunut autoyksilö, Morris Cowley numerolla 2, on kokonaiset yhdeksän vuotta edellä esiteltyä Brasieria uudempi. Tämä "Bullnose-Morris" on yksi kahdeksasta 1920-luvulla valmistetusta autosta, jotka tapahtumaan osallistuivat.

Morris kaipaa huomattavasti Brasieria vähemmän esittelyjä, päällimmäisenä siksi, että se selvisi suuresta lamasta ja toisesta maailmansodasta aikaan suureen autoistumisen aikaan. Se muistetaan erityisesti ikonisen BMC Minin yhtenä valmistajamerkkinä.

Morris Cowley on klassikko, joka oli yksi alkuaikojen brittiläisiä "jokamiehen" autoja. Se on yksi automalleista, joka voidaan nähdä brittiläisenä vastineena amerikkalaiselle suurmenestykselle, Ford Model T:lle. Näin on erityisesti edullisen hinnan ja luotettavuuden näkökulmasta, valmistusmäärä sen sijaan jäi jonkin verran Fordia vaatimattomammaksi. Bullnose-mallia valmistettiin vuosina 1919-1926 yhteenä noin 150 000 kappaletta. Autossa on 1,5-litrainen, 26 hevosvoiman moottori.

Morris Cowley'n kuljettajana tapahtumassa toimi Renate Baier. Myös tämä auto saapui Tampereelle Saksasta, mikä saa huomion kiinnittymään yhteen mielenkiintoiseen seikkaan.

Kuinka monta näin vanhaa autoa on nähty Suomessa EU-rekisterikilvissä?

Tapahtuman vanhimmat autot, vuosimallin 1911 Brasier ja vuosimallin 1920 Morris, olivat kaikkien muiden saksalaisedustajien tavoin EU-rekisterissä. Asia on mielenkiintoinen siltä kantilta ajateltuna, että kovin harva museoauto Suomessa on EU-rekisterissä.

Euroopan unionin maissa yhtenäinen rekisterikilven tyyli, jossa Euroopan tähtilippu ja kansallisuustunnus ovat sinisellä pohjalla kilven vasemmassa reunassa, otettiin käyttöön vuodesta 1998 alkaen. Suomessa EU-kilvet tulivat käyttöön vuonna 2001.

Suomessa kuitenkin on jokseenkin yleistä nähdä EU-aikana valmistettu auto ilman EU- ja kansallisuustunnusta, ja museoautoissa EU-rekisterikilpeä ei näe juuri koskaan. Sinisen palkin saa omasta rekisterikilvestään pois erikseen tilaamalla. Mikään ei toisaalta estä ottamasta museoautoon EU-kilpeä.

Saksassa tavallisesti museoautojen kilvet erotetaan muista kilvistä spesifillä tavalla. Se on H-kirjain rekisterikilven viimeisenä merkkinä. H tulee saksan kielen sanasta "Historisch", historiallinen.

Näin jopa vuosimallia 1911 edustava auto kulkee Saksassa - ja tässä tapauksessa myös Suomen teillä - EU-rekisterikilvissä.

Saksalaisen rekisterikilven alun muodostaa muuten sikäläinen erikoisuus, piirikuntatunnus. Rekisterikilven perusteella voi siis selvittää, mistä Saksan piirikunnasta auto on kotoisin. Järjestely on hieman vastaava, kuin jos Suomessa voisi rekisteritunnuksen perusteella selvittää jokaisen auton kotikunnan, oli se sitten Helsinki, Kustavi, Pelkosenniemi tai Janakkala.

On myös Saksassa jokseenkin yleinen leikki pidemmillä automatkoilla, että koitetaan arvata muiden autojen kotipiirikuntia rekisteritunnuksen perusteella.

SI-tunnuksensa perusteella Brasier on kotoisin Siegen-Wittgensteinista, Nordrhein-Westfalenin osavaltiosta, maan läntisestä osasta.

LU-tunnus puolestaan kertoo Morris Cowley'n olevan kotoisin Ludwigshafen am Rheinista, Rheinland-Pfalzin osavaltiosta, Saksan lounaisosasta.

Pirkanmaan järviseuduissa on siis autojen kotiseutuihin verrattuna sekä yhdistäviä tekijöitä että eksoottisempia piirteitä. Ja ilmat ovat täällä huomattavasti lempeämpiä sekä miehistöille että autoille.

Lähteet: Suomen Ajoneuvohistoriallinen Keskusliitto, Paledog.de, CustomEuropeanPlates.com