2.2.2017 Pääkirjoitus: Liikenneverkkoyhtiö meni, kysymykset jäivät Teksti Eila Parviainen Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Vaikka liikenneverkkoyhtiö on toistaiseksi tönäisty visusti kaappiin, on varmaa, että se ponnahtaa vielä esiin. Ehkä hyvinkin nopeasti. Kun liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin liikenneverkkoselvitys vuodettiin julkisuuteen 18. tammikuuta, oli kärkenä autoveron poistaminen. Autovero piti poistaa kerralla ja kokonaan, mutta ei suinkaan heti vaan vasta vuoden 2018 alusta. Virallisessa julkistamistilaisuudessa ministeri Berner jatkoi autoverokärjellä. Se oli avain, jolla selvityksessä tavoiteltu liikenneverkkoyhtiö olisi saatu käyntiin. Ikävää on se, että ilmiselvästi ministeriöiltä puuttuu täysin yhteistyö ja asioiden yhteinen valmistelu. Jos olisi kysytty ja jos olisi kuunneltu, valtiovarainministeriö olisi kyllä osannut kertoa, miten valtava vaikutus tällaisilla puheilla on suomalaiseen autokauppaan ja sitä kautta koko talouden kehitykseen. Tältä osin toki ministeriltä olisi löytynyt ihan omasta eduskuntaryhmästäkin kokeneita edustajia, jotka olisivat osanneet varoittaa. Mutta kun ei näköjään kysytty. Tai ei ainakaan kuunneltu. Tässä valossa ei ole lainkaan ihme, että ministeri perusteli liikenneverkon yhtiöittämistä pitkäjänteisyydellä ja valtion budjettivallasta irrottamisella. Kaikki ministerin mainitsemat asiat pitkäjänteisyys mukaan lukien pystytään kyllä toteuttamaan nykytilanteessakin – jos halutaan. Puolustusmenot on kyetty sopimaan parlamentaarisesti yli hallituskauden ulottuvilla linjauksilla. Yleisradion rahoituksessa päädyttiin budjetin ulkopuoliseen rahastoon, niin sanottuun Yle-veroon, jolloin tietty osa verotuloista on korvamerkitty juuri tähän tarkoitukseen. Miksi liikenteen osalta ei kyetä vastaaviin päätöksiin? Miksei tieliikenteeltä kerätyistä verotuloista edes osaa voitaisi korvamerkitä tieverkon kehittämiseen? Liikenneverkon yhtiöittäminen merkitsee väistämättä päätösvallan etääntymistä meistä tieverkon käyttäjistä. Niin kauan kuin tieverkon rahoituksesta päätetään budjetissa, päätöksiä asiasta tekevät meidän itse valitsemamme kansanedustajat. Liikenneverkkoyhtiön tarkoituksena oli päästä tämän budjettivallan ulottumattomiin. Vaikka liikenneverkkoyhtiö on toistaiseksi tönäisty visusti kaappiin, on varmaa, että se ponnahtaa vielä esiin. Ehkä hyvinkin nopeasti. Siksi on aiheellista pohtia, mistä tässä kaikessa oikein oli kysymys meidän tienkäyttäjien kannalta. Kun valtio tarvitsee rahaa, valtio ottaa lisää lainaa tai veroja korotetaan. Kun liikenneverkkoyhtiö tarvitsee rahaa, se ottaa lainaa tai korottaa maksuja. Mikä siis muuttuu? Meillä kuluttajilla olisi tässä tilanteessa yhden sijasta kaksi tahoa, jotka keräävät meiltä rahaa. On poliittisten päättäjien saamattomuutta, jos näin tärkeä yhteiskunnallinen päätöksenteko on siirrettävä ulkopuoliseen yhtiöön, kun valitsemamme kansanedustajat eivät pysty tekemään päätöksiä ja hoitamaan heille osoitettua tehtävää. Lisää rahaa ei synny päätösvallalla kikkailemalla. Mikä siis oli liikenneverkkoyhtiön perimmäinen tarkoitus? Oliko alun alkaenkin kysymys maakunnista ja niiden rahoituksesta, jota yritettiin ratkoa liikenneyhtiöhankkeen kautta? Maakuntauudistus tulee vaikuttamaan liikenneväyliin ja niiden rahoitukseen. Suoraselkäiseen päätöksentekoon kuuluu kuitenkin rehellisyys kansalaisia kohtaan. Hallituksen on nyt aika jatkaa liikenneverkon kehittämistä yhteistyössä. Selvityksessä oli paljon hyviä asioita, mutta huonon valmistelun vuoksi nekin jäivät nyt odottamaan uutta esiin nostoa. Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Luetuimmat Vuorokausi Viikko Kuukausi 24.4.2024 Uutinen Sähköautoista paljastunut yksi merkittävä ongelma – lähes joka viides hylätty katsastuksessa 25.4.2024 Koeajo Koeajo: Suzuki Swift – tonnikeiju tarjoaa halvalla hauskaa 25.4.2024 Ajoneuvot Nimi muutettu: Mazda 6 ei katoa, vaan muuttaa muotoaan - tällä kertaa kiinalaisena sähköautona 24.4.2024 Yleinen Uusi Tesla Model 3 Ludicrous on kolmessa sekunnissa nollasta sataan kiihtyvä perheauto, jonka saa alle 60 000 eurolla - naurettavaa 25.4.2024 Uutinen Polestar 4 kävi ensivisiitillä Suomessa – tältä näyttää auto ilman takalasia 24.4.2024 Uutinen Sähköautoista paljastunut yksi merkittävä ongelma – lähes joka viides hylätty katsastuksessa 22.4.2024 Käytetyt erikoisuudet Käytetyt erikoisuudet: Simca Chambord V8 - ”kaunis mutta voimaton” 19.4.2024 Ajoneuvot Suomen presidentin käyttöön ensimmäistä kertaa koskaan Audi - mutta onko 1,1 miljoonan euron A8 L Security suhteessa edes kallis? Meillä on keinoja selvittää 19.4.2024 Koeajo Maistiainen: Škoda Kodiaq – suosikki nyt lataushybridinä alkaen 48955 euroa 23.4.2024 Käyttötesti käytetyllä Käyttötesti käytetyllä: Mercedes-Benz S124 tyylikkäämmäksi tummennuskalvojen poistolla 1.4.2024 Nimi muutettu Nimi muutettu: Toyota Yariksen avolavaversio ei ole ollenkaan hassumpi 14.4.2024 Koeajo Maistiainen: Dacia Duster on nyt kokonaan uusi ja osoittaa tietä koko merkille 17.4.2024 Nimi muutettu Nimi muutettu: tältä olisi näyttänyt ainutlaatuinen Porschen versio Lada 2103:sta, jota VAZ ei lopulta hyväksynyt 9.4.2024 Autoilu Auton kilometrimittaria rukattu – mistä huijaus paljastuu? 2.4.2024 Ajoneuvot 7 vuotta vanha hybridi-Volkkari hajosi takuuaikana – korjaus kesti kuukausia, syntyi yli 14 000 euron lasku