Pääkirjoitus: Päihdekuski ei piittaa

Kun vakavan liikenneonnettomuuden taustalla on terveysongelma, sen estäminen liikenneturvallisuustyön keinoin on lähes mahdotonta. Tutkijalautakunnat näkevät alkoholin, huumeiden ja ajokykyyn vaikuttavien lääkeaineiden käytön liikenteessä nimenomaan ajoterveys-ongelmana. Toistuvasti tutkijalautakunnat antavat suosituksia hoitoon ohjauksesta ja liikennelääkärijärjestelmän käyttöönotosta ja kehittämisestä. Teknisistä ratkaisuista erityisesti alkolukko on esillä tutkijalautakuntien suosituksissa.

Liikenneturvallisuus ja sen parantaminen on kuitenkin pitkään ollut poissa huomion keskipisteestä. Liikenneturvallisuutta käytetään tällä hetkellä lähinnä muodollisena perusteluna, kun halutaan lisä-rahaa johonkin hankkeeseen. Tavoitteellinen ja määrätietoinen liikenneturvallisuustyö on hajonnut yksittäisiin kampanjoihin, eikä ole lähelläkään kärkeä esimerkiksi hallituksen kiinnostuksen kohteissa.

Suomella on vahvat perinteet aktiivisessa liikenneturvallisuustyössä ja näiden perinteiden vaikutus näkyy edelleen vahvana. Myös tilastoissa.

Viiden vuoden jaksolla, vuosina 2013–2017, liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat tutkivat yhteensä 921 kuolemaan johtanutta moottoriajoneuvo-onnettomuutta. Määrä on vähentynyt lähes viidenneksen edellisestä viisivuotisjaksosta.

Sama tilasto paljastaa kuitenkin myös huolenaiheen. Vaikka kuolemaan johtaneet onnettomuudet ovat vähentyneet 19 prosentilla, on vähennys rattijuopumusonnettomuuksissa pienempi, 18 prosenttia. Samaan aikaan huumekuljettajien määrä on kasvanut: edellisellä viisivuotisjaksolla heitä oli 59, mutta tuoreimmalla jaksolla jo 78. Myös poliisin tietoon tulleiden huumekuljettajien määrä on kasvanut.

Päihdekuljettaja ei piittaa säännöistä, turva-laitteista eikä ajokorteista. Kuolemaan johtaneen onnettomuuden aiheuttaneista rattijuopoista 81 prosenttia ylitti törkeän rattijuopumuksen rajan. Rattijuopoista 69 prosenttia ja huumekuskeista 59 prosenttia ei käyttänyt asianmukaisesti turvavyötä tai kypärää. Lähes puolet rattijuopoista ylitti tien nopeusrajoituksen vähintään 30 km/h.

Listalle mahtuu yleisen piittaamattomuuden lisäksi myös muita yleisiä inhimilliseen toimintaan liittyviä riskejä, kuten kuljettajan mielentilaan ja lääkitykseen liittyvät riskit, väsymys, ajokortittomuus, vähäinen ajokokemus ja juopunut matkaseura.

Tutkijalautakunnat pitävät tärkeänä valistamista ja tiedottamista erityisesti alkoholin, huumeiden ja lääkkeiden vaikutuksesta ajokykyyn, mutta kannattavat samalla myös rangaistusten koventamista.

Vaikka liikenneturvallisuustyöllä ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa ajoterveyteen, eikä liikennelääkärijärjestelmä vielä toimi toivotulla tavalla, on meillä jokaisella mahdollisuus vaikuttaa oman lähipiirimme asenteisiin ja käyttäytymiseen. Piitataan ja puututaan, kun havaitsemme läheisen ajokunnon heikkenevän. Eikä lähdetä päihdekuskin kyytiin.

24.7.2019 Eila Parviainen