Eila Parviainen
Eila Parviainen

Pääkirjoitus: Sinnittely ei korvaa unta

Viimeisen vuoden aikana joka seitsemäs autoilija on pelännyt nukahtavansa rattiin kesken ajon. Joka kymmenes tunnustaa lähteneensä autoilemaan niin väsyneenä, että ajatteli sen olevan vaarallista.

Liikenneturvan Kantarilla touko-kesäkuussa teettämä kysely paljastaa myös, että kahdeksan prosenttia autoilijoista on keskeyttänyt ajon väsymyksen vuoksi. Yhtä moni on kuitenkin ehtinyt kokea autoillessa läheltä piti -tilanteen väsymyksen takia. Ja kuusi prosenttia tietää torkahtaneensa joskus rattiin hetkeksi.

Näitä kanssa-autoilijoita kohtaamme siis päivittäin liikenteessä. Useimmiten onni on myötä, selviydymme perille vahingoittumattomina ja väsynytkin pääsee nukkumaan sänkyyn. Mutta joskus matka päättyy vakavaan loukkaantumiseen tai jopa kuolemaan. Väsymyksen arvioidaan vaikuttaneen joka kuudennen kuolemaan johtaneen kolarin syntyyn.

Kyselyyn vastanneista suurin osa ilmoitti väsyneenä ajamisen syyksi työn tai sen, että joutuu ajamaan pitkiä matkoja.

Tutkimusten mukaan väsymys vaanii erityisesti nuoria miehiä. Nuoret miehet ajavat muita enemmän yöaikaan ja samalla valvomista saattaa tulla yllättävän paljon. Jaksamiseen painostavat kaverit kyydissä eivät ainakaan helpota väsyneen kuljettajan tilannetta.

Kesällä ja loma-aikaan houkutus ajaa pitkiä siirtymätaipaleita öiseen aikaan on suuri. Samalla vuorokausirytmi, kyytiläisten nukkuminen ja rauhallinen liikenne luovat petolliset olosuhteet. Nukahtaminen voi yllättää kuljettajan ilman, että kuljettaja itse edes tajuaa vaaraa. Jo nukahtamista edeltävä huomiokyvyn herpaantuminen voi riittää vaaratilanteen syntyyn.

Miten tilanteen sitten voi välttää? Niksejä on paljon kofeiinipitoisten juomien nauttimisesta, musiikin kuunteluun tai tauottamiseen. Liikenneturvallisuuden asiantuntijat kuitenkin varoittavat liiasta sitkeydestä. Väsymystä voi hoitaa vain nukkumalla.

Paras keino väsyneen kuljettajan aiheuttaman riskin torjuntaan on hyvin nukkunut ja virkeä kuljettaja. Ennen ajopäivää pitää nukkua kunnon yöunet ja tarvittaessa täydentää niitä päiväunilla. Rattiin ei pidä lähteä sairaana, ylensyöneenä eikä päihtyneenä. Hyvin suunniteltuun matkaan kuuluvat myös tauot ja virkeä matkaseura. Kuljettajaa välillä vaihtamalla pitkäkin matka sujuu joustavasti ja vaara kuljettajan väsymyksestä vähenee merkittävästi.

29.7.2020 Eila Parviainen