Eila Parviainen

Pääkirjoitus: Virheen jälkeen tulee tekniikka

Tiistai maaliskuun 9. päivä vuonna 2021. Tämän päivämäärän pitäisi piirtyä kansallista liikenneturvallisuusstrategiaa parhaillaan valmistelevan työryhmän verkkokalvoille tiukasti.

Kun 88 autoa kolaroi moottoritiellä ja sumasta viedään loukkaantuneena sairaalaan reilut kymmenen ihmistä eikä kukaan kuole, sitä voisi pitää pienenä ihmeenä. Samaisena päivänä tapahtui toinenkin ison luokan onnettomuus, jossa osallisena oli kuusi ajoneuvoa: täysperävaunullinen rekka, bussi, kaksi puolustusvoimien maastokuorma-autoa ja kaksi henkilöautoa. Ainekset kuolonuhreihin olivat tässäkin tapahtumasarjassa selvästi olemassa, mutta taas selvittiin loukkaantumisilla.

Onni voi toki näytellä omaa rooliaan tapahtumissa, mutta lienee selvää, että esimerkin tapauksissa pelkkä onni ei riittänyt.

Tilastojen mukaan liikennekuolemien määrä on Suomessa vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana viidenneksellä. Silti yli 200 ihmistä vuodessa menettää henkensä teillämme. Näin ei tarvitse jatkua. Keinoja liikennekuolemien ja vakavien loukkaantumisten välttämiseen on, kunhan ne otetaan käyttöön. Yksi tärkeä keino, joka liian usein jätetään huomiotta, on ajoneuvotekniikan kehitys.

Uusien ajoneuvojen rakenne ja varustelu kehittyvät jatkuvasti. Kuljettajaa pyritään auttamaan ajotehtävän suorittamisessa ja erityisesti ääritilanteissa erilaisilla teknisillä järjestelmillä. Autojen rakennetta taas kehitetään jatkuvasti niin, että ne suojaisivat matkustajiaan mahdollisimman hyvin myös kolaritilanteessa.

Suomalainen autokanta valitettavasti jarruttaa tekniikan kehityksestä saatavien hyötyjen toteutumista. Viime vuonna liikennekäytössä olevien autojen keski-ikä kasvoi ja kierrätykseen tullessaan autot ovat yhä vanhempia. Keskimäärin 12,5-vuotias auto ei pysty tarjoamaan samaa suojaa kuin uusimmalla tekniikalla varustettu. Esimerkiksi ajonvakautusjärjestelmä auttaa kuljettajaa vaaratilanteissa ja saattaa näin estää onnettomuuden synnyn. Se kuitenkin tuli pakolliseksi varusteeksi uusiin autoihin vasta kuusi vuotta sitten. Euro NCAP -törmäystestit puolestaan osoittavat autojen rakenteen suojaavan matkustajia jatkuvasti paremmin ja paremmin.

Autokanta on saatava nuorenemaan, jotta liikenneturvallisuuden tavoitteet saavutetaan. Kansallista liikenneturvallisuusstrategiaa valmistelevan työryhmän on löydettävä keinot tähän. Siihen velvoittaa jo EU-linjauskin. EU:n liikenneturvallisuuspolitiikka lähtee siitä, että tavoitteena pitää olla anteeksiantavampi liikennejärjestelmä. Ihmiset tekevät virheitä, mutta niiden seurauksia voidaan vähentää ajoneuvojen paremmalla rakenteella, paremmalla tieverkostolla ja alhaisemmilla nopeuksilla. EU kiinnittää huomiota siihen, että yhden keinon poiminta ei riitä, vaan näitä kaikkia keinoja pitäisi toteuttaa yhdessä. Tällöin liikennekuoleman estäminen voi olla mahdollista silloinkin, kun yksi näistä osa-alueista syystä tai toisesta pettää.

24.3.2021 Eila Parviainen

Keskustelu