Koeajo: Toyota Mirai -vetyautolla vetytankkaukselle Suomessa

Moottorin juhlavuonna on hyvä kurkistaa myös tulevaisuuteen. Ajetaanko seuraavat sata vuotta pääsääntöisesti vedyllä? Teimme ensimmäisen retken Toyota Mirai -polttokennoautolla suomalaisilla teillä.

Aloitin oman osuuteni Moottorin juhlanumerossa koeajamalla lähes 100-vuotiasta Marmon-autoa Porvoossa. Nyt ajan jo toista kertaa viikon sisällä tämän eteläsuomalaisen rannikkokaupungin ohi. Tällä kertaa olemme siirtyneet menneisyydestä tähän päivään, tai jopa tulevaisuuteen. Alla on nimittäin Toyota Mirai -vetyauto.

Vetyauto tai vety käyttövoimana ei ole suinkaan tuore keksintö. Itse asiassa sveitsiläinen keksijä François Isaac de Rivaz kehitti eräiden lähteiden mukaan maailman ensimmäisen polttomoottorin vuonna 1806, ja se toimi milläpä muullakaan kuin vedyllä.

On kyseenalaista, oliko de Rivazin keksintö oikeasti ensimmäinen lajiaan. Samoihin aikoihin – tai jopa muutamia vuosia aikaisemmin – tehtiin nimittäin keksintöjä, jotka voidaan laskea tuohon kategoriaan kuuluviksi. Sen sijaan lienee kiistatonta, että de Rivazin voimanlähde oli maailman ensimmäinen automobiiliin istutettu polttomoottori.

Mutta palataan takaisin vuoteen 2025. Toyota Mirain tarjoama kyyti on... No, sellaista kuin autossa yleensäkin. Polkimilla säädetään kiihtyvyyttä, ruorista määrätään suunta ja stereoista kuunnellaan internetin loputtoman valikoiman ansiosta vaikkapa Moottoripodia.

Polttokennotoiminen vetyauto on periaatteessa sähköauto. Vaikka liikkeeksi muutettava energia on säilötty vedyn muotoon eikä suoraan sähköksi, autoa ajetaan sähkömoottoreilla. Eli sen suurempaa persoonaa vetyautolta ei kannata odottaa kuin sähköautoltakaan.

Vety tuo kuitenkin mukanaan tiettyä vapautta. Tankkaaminen vie vain muutamia minuutteja sähköauton noin puoli tuntia kestävään lataukseen verrattuna. Tämän pitäisi siis soveltua pitkille automatkoille paremmin kuin hyvin.

Harvojen herkuksi

Sähköautot ovat tunnetusti herättäneet paljon muutosvastarintaa – osittain hyvin, osittain vähemmän hyvin perusteltua sellaista. Vetyautot puolestaan ovat nousseet osalle tuosta kansanryhmästä mystisen vapahtajan asemaan. Viime vuosina keskustelu on ollut ehkä taantumaan päin, mutta vielä pari vuotta sitten oli vaikea silmäillä sosiaalisen median syötettä ilman, että joku julisti ohittavansa sähköautot kokonaan ja hankkivansa suoraan vetyauton.

Ja eihän siinä mitään: jokainen saa autoilla kuten parhaaksi näkee. Sitä vetyautoa saattaa vain joutua odottamaan jonkin aikaa.

Kirjoitin isomman artikkelin vetyautoista lähes tarkalleen kaksi vuotta sitten (Moottori 8/2023). Kävin tuolloin Norjassa koeajamassa BMW iX5 Hydrogenia ja pääsin samalla keskustelemaan BMW:n vety-osaston johtaja Jürgen Guldnerin kanssa siitä, millaisen roolin vetyautojen uskotaan tulevaisuudessa ottavan. Guldnerin arvio oli, että vuonna 2035 vetyautojen osuus Euroopan ensirekisteröinneistä voisi olla viitisen prosenttia. Ei siis kovinkaan paljon.

Suurin syy siihen, miksi vety ei syrjäyttäisi ladattavia sähköautoja, on vedyn hinta. Vedyllä ajaminen olisi tulevaisuudessa edullisimmillaankin suurin piirtein saman hintaista kuin sähköllä ajaminen nyt. 

Toisaalta vedyllä voidaan paikata niitä puutteita ajoneuvotarjonnassa, mihin ladattavat autot eivät pysty kilpailukykyisesti taipumaan, eli pitkien matkojen taittamiseen ja raskaiden kuormien vetämiseen.