Maistiainen: Toyota Aygo – pirteämpi oletuskulkine
Toyota Aygon kasvojenkohotus antaa A-segmentin pikkuiselle väriä ja sivistyneisyyttä, vaikka kaikkea ei voikaan muuttaa.
Hei lukija, onko sinulla bisnespuku päällä? Todennäköisyys sille on nimittäin kaksi kolmesta, sillä yhtä usein Toyota Aygon ostajana Suomessa oli yritys. Riisuttu ja piskuinen Aygo saattaa olla mainoksissa urbaanien citysinkkujen unelmakulkine, mutta todellisuudessa käyttötarkoituksena on yleensä siirtyä toimipisteestä toiseen, kuljettaa bussikuskeja pysäkeille ja päivän juoksevien asioiden hoitaminen.
Nyt uudistuva Aygo tuo kuitenkin tarjolle enemmän väriä ja varusteita. Äänieristystä, iskunvaimennusta ja suuntavakautta on parannettu, keula on valmistajan mukaan enemmän “3D” ja uudet valot näyttävät makeilta. Valikoimassa on uusia värejä, koristevaihtoehtoja ja jopa avattava kangaskatto. Kuulostaa siis enemmän lomasuunnitelmalta kuin työvuorolistalta.
Uudistuksista huolimatta Aygo ei pääse täysin pakoon pikkuautofiilistään, mutta kaupungissa meno on maistuvaa kiitos ketterän koon, kohtuullisen näkyvyyden ja hyvän vakiovarusteisen peruutuskameran. Samalla selkeällä näytöllä operoidaan Apple CarPlayn ja Android Auton älypuhelinintegraatioita, joka on hyvä ja simppeli ratkaisu navigoinnin ja viihdejärjestelmän ongelmiin.
Poikkeuksen taajamataivaltamiseen tekee veltto kytkinpoljin. Valmistajan mukaan moottorin suoritusarvot ovat lähestulkoon ennallaan, mutta voimanlähteen luonnetta on viilattu sivistyneemmäksi. Huippuväännön määrä on itseasiassa jopa laskenut muutamalla newtonmetrillä, mutta vääntökäyrä suosii nyt enemmän matalia kierroksia ja helpottaa liikkeellelähtöjä. 72 hevosvoimaa ja 93 newtonmetriä eivät kuitenkaan riitä ihmeisiin, joten kiihdytys nollasta sataan vie 13,8 sekuntia.
Suomessa uudistuneet Toyota Aygot nähdään osapuilleen koulujen alkaessa. Ei kannata unohtaa myöskään Aygon ranskalaisia sisarmalleja Peugeot 108:aa ja Citroën C1:tä.
Teksti ja kuvat: Aake Kinnunen
