Pääkirjoitus: Aallonmurtajia tarvitaan
Koulujen alkaminen nosti liikennetur vallisuuden jälleen parrasvaloihin. Ensimmäisiä koulupäiviä turvattiin vapaaehtoisten ja poliisin voimin useilla paikkakunnilla. Keltaliivin tai sinivalkoisen ajoneuvon näkyminen vaikuttikin omin silmin katsottuna rauhoittavan liiken teen kiirettä.
Mutta entä sitten, kun lukukausi on ensimmäisten jännittävien päivien jälkeen saateltu käyntiin? Miten hyvin lapselle hoetut säännöt ja ohjeet pysyvät mielessä, kun koulupäivistä tulee tuttua arkea ja kaveripiiri kasvaa? Rentous uutta arkea kohtaan lisääntyy ja samalla ensimmäisten päivien jännityksen ylläpitämä tarkkaavaisuus voi herpaantua. Samalla keltaliivit ovat jo palanneet omaan arkeensa ja sinivalkoisilla ajoneuvoilla on huolenaan seuraavat painopistealueet.
Liikenneturvallisuus on numeroiden valossa aaltoliikettä. Viime vuonna saavutettiin liikennekuolemien määrällä mitattuna huip putulos: tieliikenteessä kuoli ennakkotietojen mukaan vain 211 ihmistä. Jokainen kuolema on aina inhimillisesti katsoen liikaa, mutta tilastojen valossa luku on erittäin hyvä.
Tänä vuonna helmi–maaliskuu oli synkkää aikaa. Tieliikenteessä kuoli silloin enemmän ihmisiä kuin viime vuonna samaan aikaan. Huhtikuu yllätti iloisesti, kun tieliikenteessä selvittiin yhtäjaksoisesti kaksi viikkoa ilman ainuttakaan kuolemaa. Hyvä tilanne jatkui alkukesästä, jolloin liikennekuolemien määrä pysyi alle viime vuoden lukujen. Heinäkuussa saimme karun muistutuksen siitä, miten pienestä asiat ovat joskus kiinni. Yhden vuorokauden aikana tieliikenteessä menehtyi peräti kahdeksan ihmistä.
Vuosi sitten syyskuu vei tieliikenteessä 29 ihmisen hengen. Luku on synkkä, vaikka koko vuoden tasolla päästiin ennätyksellisen hyvään tulokseen. Tämän vuoden aaltoileva kehitys on toistaiseksi pitänyt meidät suurin piirtein viime vuoden tasolla, kun tarkastellaan koko alkuvuoden tilannetta. Mutta juuri nyt meillä on mahdollisuus saavuttaa tilastoissa jälleen uusi iloinen etappi: voimme vielä alittaa viime vuoden ennätyksellisen alhaisen liikennekuolemien määrän.
Liikenneturvallisuuden näkökulmasta kouluvuosi alkoi hyvin. Pidetään tämä tilanne jatkossakin niin koulujen läheisyydessä kuin muuallakin liikenteessä. Keskitytään ja tarkkaillaan muuta liikennettä.
Tavoite entistäkin pienemmistä liikenne kuolemien määrästä saavutetaan yhteistyöllä. Meidän aikuisten tehtävänä on olla valppaana erityisesti lasten ja nuorten liikkujien varalta. Mutta samalla myös toistemme. Valppaus ja tarkkaavaisuus auttaa ennakoimaan omia tai muiden tekemiä virheitä. Mitä jos ottaisimme käyttöön vielä yhden säännön? Jos et ole varma, kumman kuuluu väistää, väistä sinä! Uskallan väittää, että laajasti toteutuessaan tämä periaate rauhoittaisi liikennettä taajamissa ja levittäisi leppoisuutta myös pidempien matkojen liikenteeseen.
Kokeillaanko?
26.8.2020 Eila Parviainen
