Pääkirjoitus: Liikennemullistusten vuosikymmen

Normien purkamisesta se alkoi. Sitten tulivat kärkihankkeet, liikenneverkon yhtiöittäminen ja liikennekaari. Ilmastoasiat ovat olleet liikenteessä mukana jo pitkään, mutta kun EU ratifioi Pariisin ilmastosopimuksen syyskuun lopussa, se tiesi väistämättä uusia ja isoja haasteita myös tieliikenteelle.

Oma muistini ei toki ulotu aikojen alkuun, mutta silti uskallan väittää, että rapiat satavuotisen autoilun ajanlaskun aikana olemme nyt suurempien muutosten edessä kuin koskaan aikaisemmin.

Isot muutokset saattavat olla pelottavia ja vaikeita, mutta liikennealalla haasteet voivat aidosti olla käännettävissä Suomen ja suomalaisten voitoksi.

Pariisin ilmastosopimuksen mukaan kasvihuonekaasujen päästöt ja poistuminen ilmakehästä pitää olla tasapainossa tämän vuosisadan toisella puoliskolla. Edelleen tavoitteena on rajata lämpötilan nousu alle kahteen asteeseen.

Suomessa tieliikenteen ratkaisuilla on iso rooli päästöjen vähentämisessä, sillä kotimaan liikenteen päästöistä 90 prosenttia syntyy nimenomaan tieliikenteessä. Vuoteen 2030 mennessä EU:n liikennesektorin kasvihuonekaasupäästöjä pitäisi pystyä vähentämään 18–19 prosenttia vuoden 2005 tasosta.

Tavoitteet ovat kovia ja niihin pääseminen vaatii aktiivisia toimia. VTT:n ja VATT:n selvityksen mukaan investoiminen kotimaisten, edistyksellisten biopolttoaineiden tuotantoon ja käyttöön on koko kansantalouden kannalta kustannustehokkain tapa vähentää päästöjä. Biopolttoaine, joka sopii nykyisen ajoneuvokaluston tankkiin, ei vaadi ajoneuvokannan vaihtoa eikä uuden jakeluverkon rakentamista.

Suomessa on osaamista ja luonnonvaroja hyödynnettäväksi. Muissa EU-maissa lähtötilanne on erilainen, joten valtioiden edut ja painopisteet poikkeavat toisistaan. Tätä taustaa vasten on huolestuttavaa, että päätöksenteko näissä asioissa on liukumassa EU-komissiolle. Tavoitteet ja keinovalikoima ovat mitä suurimmassa määrin meidän suomalaisten omia intressejä. Niiden ei saa antaa valua EU-pöydän alle.

Kaikki käynnissä olevat hankkeet normien purkamisesta liikennekaaren kautta päästösopimusten täyttämiseen on pidettävä Suomen osalta omissa käsissä. Niistä on mahdollista luoda meille uutta kasvua.

27.10.2016 Eila Parviainen