Eila Parviainen

Pääkirjoitus: Testit paljastivat laittomien renkaiden myynnin

Suomalaisille autoilijoille on myyty laittomia nastarenkaita usean vuoden ajan. Uskomattomalta kuulostava asia paljastui Moottorin rengastestien myötä. Syksyn rengastestissämme yksi nastarenkaista hylättiin, kun paljastui, ettei sillä ole lain vaatimaa tyyppihyväksyntää. Kerta ei ollut ensimmäinen: samoin kävi vuonna 2021 toiselle rengasmallille.

Suomen lainsäädännön mukaan rengas täytyy tyyppihyväksyttää, jos siinä on enemmän kuin 50 nastaa vierintäkehän metriä kohti. Rengasvalmistaja on velvollinen huolehtimaan tyyppihyväksynnän hakemisesta. Tämä vaatimus on nimenomaan suomalainen asia, vastaavaa vaatimusta ei ole esimerkiksi Norjassa tai Ruotsissa.

Ilmeisesti juuri siksi, että kyseessä on vain suomalaista rengasmarkkinaa koskeva vaatimus, ei tieto ole tavoittanut kaikkia rengasvalmistajia. Toisaalta myös kiinnijäämisriskillä voi olla asiassa merkitystä, sillä Moottorin selvityksissä tuli ilmi renkaita, joille vaadittava yliajotesti oli tehty esimerkiksi vuosi sitten – mutta prosessi oli jäänyt kesken, eikä varsinaista tyyppihyväksyntää ole haettu, vaikka se yliajokokeen mukaan olisi mahdollista saada.

Suomalaiseen lainsäädäntöön vaatimus tyyppihyväksynnästä on tullut ennen kaikkea teiden kulumisen ja katupölyn terveysvaikutusten vuoksi. Laissa määritellään tarkkaan, paljonko nastarengas saa kuluttaa tietä. Tämä todennetaan renkaalle tehtävässä yliajotestissä. Testin jälkeen rengas voi saada tyyppihyväksynnän ja sen myynti Suomessa voi alkaa.

Selvityksessämme löysimme markkinoilta kaikkiaan noin 130 nastarengasmallia. Vuosittain Suomessa myydään Autonrengasliiton mukaan noin 1,3 miljoonaa nastarengasta. Moni suomalainen autoilija voi siis tälläkin hetkellä ajaa autolla, jossa on alla laittomat nastarenkaat. Poliisi tai katsastaja voi puuttua asiaan, jos havaitsee autossa tyyppihyväksymättömät renkaat. Seurauksena on katsastuksen hylkäys tai liikennevirhemaksu.

Jos kuluttaja huomaa, että oman ajoneuvon renkaat ovat tyyppihyväksymättömät, hän voi vaatia rengasliikettä vaihtamaan ne laillisiin. Sakko tai ylimääräinen katsastuskulu jää kuitenkin autoilijan itsensä maksettavaksi.

Selvitystä tehdessämme törmäsimme erittäin huolestuttavaan piirteeseen. Iso osa rengaskauppiaista pyrkii hoitamaan liiketoimintansa huolellisesti ja kuluttajaa palvellen. Mutta sitten on se osa kauppiaita, jotka näyttävät viis veisaavan laillisuudesta ja myyntiin otetaan mitä vain renkaita, jos halvalla saa.

Kuluttajan asema on hankala. Kuluttajan olisi voitava luottaa siihen, että alan liikkeestä hankittu tuote on lainmukainen, olipa se kuinka edullinen tahansa. Näin ei nyt ole. Traficom vastaa renkaiden tyyppihyväksynnästä ja myös valvontavastuu tyyppihyväksymättömien renkaiden osalta on Traficomilla. Siellä asia on teettänyt syksyn aikana jo paljon töitä, mutta on hyvin tärkeää, että tätä valvontaa todella tehdään, sillä valvonta ei ole kuluttajan tehtävä eikä kuluttajalle saa myydä laittomia tuotteita.

4.12.2023 Eila Parviainen