Maistiainen: Toyota Priuksen 5. sukupolvi – sähköauto polttomoottorilla

Toyota Prius on hybriditekniikan uranuurtaja, ja sen viides sukupolvi tulee myyntiin Euroopassa ainakin aluksi vain ladattavana hybridinä. Suurempi akku tekee siitä myös täyssähköauton valtaosaan arkiajoista.

Pääsimme lyhyesti esisarjan Priuksen rattiin Kreikassa, missä olosuhteet olivat hybridille varsin otolliset: pilvipoutainen keli ja noin 14 astetta lämmintä.

Ensituntumalta kyseessä on erittäin suuri hyppäys eteenpäin edeltävästä sukupolvesta. Toyotalla ei ole vain hierottu monia asioita paremmaksi vaan moni asia on laitettu myös kokonaan uusiksi.

Hiottua tekniikkaa

Siitä tulee kohta 28 vuotta, kun Toyota esitteli Priuksen ensi kertaa Tokion autonäyttelyssä. Tuotantoon se saatettiin myös varsin pikaisella aikataululla vuonna 1997. Pioneerityö oli alkanut.

Teknisesti on noista ajoista menty tietysti isoin harppauksin eteenpäin, mutta perusratkaisut ovat samat kuin ne ovat olleet alusta alkaen. Japanilaiseen tyyliin asioita on aina vain hierottu tehokkaammin toimiviksi.

Tuoreimmassa versiossa ja nyt takaistuimen alle sijoitettu akku on kasvanut 13,6 kilowattituntiseksi, joka Toyotan mukaan tarkoittaa 69 kilometrin toimintamatkaa pelkällä sähköllä. Parantuneen akkuteknologian ansiosta akku on myös entistä kompaktimpi.

Hyvissä olosuhteissa ja melko tasaisella maalla ajetun ensikoeajon perusteella Toyotan ilmoittama lukema sähköiseksi toimintamatkaksi on uskottava. Väittäisimme jopa, että sopivan taloudellisella ajotavalla on kohtuullisen helppo päästä seitsemällä ellei jopa kahdeksikolla alkaviin lukemiin.

Tämä tarkoittanee sitä, että jos autoa ladataan aina kuin mahdollista, moni käyttää Priusta kuin sähköautoa. Polttomoottori ei joudu kovin usein hommiin. Se on vain yksinkertaisesti olemassa sitä varten, että tarvittaessa päästään pitkällekin ilman latausinfraa.

Toyotan ilmoittamat lukemat ovat toki vielä epävirallisia, koska autoja ei ole vielä tyyppihyväksytty.

Kiila

Priuksen pituudesta on pätkäisty pois 4,5 senttiä, mutta samalla akseliväli on venähtänyt viidellä sentillä, ja leveyskin on kasvanut 2,2 sentillä. Korkeudesta on puolestaan viilattu pois viisi senttiä.

Kattolinja nousee vielä pitkälle taakse, ja yhdessä erittäin viiston tuulilasin kanssa tuloksena on erittäin kiilamainen ulkomuoto, joka halkoo tehokkaasti ilmaa. Visuaalisesti kiilamaisuutta korostetaan vielä edeltävästä sukupolvestä selvästi kaventuneilla ikkunapinnoilla.

Ja muotoiluosaston osaamista on kunnioitettu nyt sen verran paljon, ettei auton ulkomuodossa ole menty pelkkä tuulitunneli edellä. Ilmanvastuskerroin on itse asiassa hieman suurempi kuin edeltäjässä. Pisteet rohkeudesta Toyotalle.

Hiilidioksidigramamat ovat kuitenkin laskeneet pidentyneen sähköisen toimintamatkan ansiosta. Alustava WLTP-lukema on on 19 g/km. Tämä on kolme grammaa vähemmän kuin edeltävän sukupolven plugarissa.

Priuksen ulkonäkö ei ole ollut koskaan sen suurin myyntivaltti. Nyt tähän haetaan selvästi muutosta. Prius on nyt myös selkeästi omansa näköinen. Ei ole liioiteltua sanoa, että kyseessä on parhaimman näköinen Prius tähän mennessä.

Konservatiivinen – ja hyvä niin

Oven avaaminen sisätiloihin tuottaa heti ison yllätyksen. Paljon on laitettu uusiksi.

Ensinnäkin Priuksen juttu on ollut aina ylhäällä keskellä kojelautaa sijaitseva mittaristo. Nyt se on siirretty ylös kuljettajan eteen, eli sitä katsellaan ratin kehän yli samaan tapaan kuin eräissä ranskalaisissa brändeissä.

Kojelauta on sekin kaikkineen nyt astetta tavallisempi. Ergonomia on hieman parempi kuin ennen, ja mittariston paikka tuntuu tuntuu heti paremmalta. Katsetta ei tarvitse juuri siirtää pois tiestä.

Vaihteenvalitsin on viety keskikonsoliin. Se on myös astetta miehekkäämmän kokoinen, eli se istuu paremmin käteen. Tämäkin on iso parannus.

Kuskin paikalta katsottuna asiat ovat kaikkiaan mallillaan. Isoa osaa auton toiminnoista käytetään ison kosketusnäytön kautta, mutta ne kaikista tärkeimmät toiminnot hoituvat yhä joko rattiin tai kojelautaan/keskikonsoliin sijoitetuilla perinteisillä käyttökytkimillä.

Kuljettaja voi luonnollisesti vaikuttaa myös siihen, haluaako hän ajaa pelkällä sähköllä vai käyttää molempia voimanlähteitä ja näin ollen säästää sähköä esimerkiksi pidemmän matkan loppupuolella odottavaa kaupunkiajoa varten. Oletusarvona Priuksessa on se, että auto yrittää aina edetä sähköllä, kun se vain on mahdollista.

Ja kosketusnäyttö on parhaissa varustetasoissa nyt todellakin riittävän iso eli 12,3-tuumainen. Myös näytön grafiikka sekä koko käyttöjärjestelmä on ottanut ison hyppäyksen eteenpäin.

Pidentyneen akselivälin ansiosta takapenkillä on erinomaisesti jalkatilaa, ei että siellä olisi ollut ennenkään ahdasta. Pieni miinus tulee tosin siitä, että pääntila loppuu aikuisilla nopeasti kesken. Jo 180-senttiset joutuvat tekemään kompromisseja istuma-asennon ja niskan asennon kanssa. Perheellisille tämä ei ole iso ongelma, mutta Prius on ollut suosittu myös taksi- ja uberkuskien keskuudessa.

Myös laatuvaikutelma on parantunut kauttaaltaan, materiaalit näyttävät ja tuntuvat hyviltä. Ohjaamo tuntuu selvästi entistä arvokkaammalta.

Tavaratilaan on helppo pääsy ison takaluukun kautta, ja tila on sinänsä riittävän kokoinen mutta vain hieman matala. Edeltäjään verrattuna se on kutistunut jonkin verran.

Lisää potkua

Priuksen konepellin alla hyrrää nyt entistä kookkaampi eli 2-litrainen ja 152-hevosvoimainen bensamoottori. Sen kaverina on niinikään entistä tehokkaampi eli 163-heppainen sähkömoottori. Näiden yhteisteho on komeat 223 heppaa. Teho on siis lähes tuplaantunut edeltävän sukupolven 122 hevosvoimaan verrattuna.

Joku voi tietysti kysyä, eikö tämä ole ekohengen vastaista, vähemmälläkin pärjäisi. Toki, mutta lisäteho tarkoittaa myös sitä, ettei moottoria tarvitse kuormittaa enää niin paljon kuin aiemmin. Tämä parantaa viihtyvyyttä matkustamossa, kun polttomoottori ei pidä enää niin paljon melua itsestään.

Myös ohitukset sujuvat rivakammin, mikä on jo turvallisuusasiakin. Ja onhan se jotenkin ennenkuulumatonta, että Priuksen kiihtyvyyslukema nollasta sataseen alkaa kuutosella…

Vaivaton ajettava

Pudonnut painopiste ja leventynyt kori ovat tehneet hyvää Priuksen ajettavuudelle. Jousituksessa on aavistus Toyotoille tyypillistä pintakovuutta, mutta meno on kaikkiaan varsin mallikasta. Paras kehu Toyotan ohjaukselle lienee se, ettei koeajolla noussut esiin mitään yksittäistä häiritsevää tekijää.

Ateenan lähistöllä olevien teiden pinta ei ole Suomen tiestön tapaan sitä kaikkein sileintä tyyppiä, ja niillä Prius eteni mallikkaasti ja ennen kaikkea mukavan hiljaisesti. Ja kun nyt ajetaan entistä pidempiä matkoja pelkällä sähköllä, tämä hiljaisuus vain korostuu.

Ajoasentokin on parempi kuin ennen, josta on luultavasti kiittäminen kasvanutta akseliväliä. Kuljettaja ei istu enää yhtä pysytyssä ja korkealla kuin ennen. Ajotuntuma on tienläheisempi.

Auton voimalinjan toiminnasta ei myöskään jäänyt pahaa sanottavaa, joskin ajoimme valtaosan testilenkistä pelkällä sähköllä. Palaamme aiheeseen myöhemmin kevätkesällä, kunhan pääsemme varsinaisen tuotantoversion rattiin vähän pidemmäksi aikaa.

Suomeen kesällä

Yhteensä Priuksen kaikkia sukupolvia on myyty maailmalla 25 vuoden aikana jo yli viisi miljoonaa kappaletta. Hybriditekniikan pioneerista on tullut kansanauto.

Siitä voidaan toki keskustella, onko Toyotan ratkaisu tuoda Eurooppaan vain pistokehybridi oikea. Osalle asiakkaista auton helppokäyttöisyys on aina ollut sen juttu. Hyppäät vain autoon ja ajat, auton tekniikka hoitaa kaiken muun. Nyt Priusta on ladattavaa aktiivisesti. Ja jos akkua ei ladata, silloin koko auton idea aika lailla vesittyy. Toki Toyotan mallistosta löytyy runsaasti vaihtoehtoja vielä tavallista hybridiä kaipaaville ja lataamista kaihtaville.

Suomeen uusia Priuksia voidaan odotella kesän aikana, autojen tuotanto alkaa toukokuussa. Hinnat alkavat nelosella, hintojen pitäisi vahvistua vielä kevään aikana, jotta ennakkomyynti pääsee käyntiin.

Teksti ja kuvat: Vesa Eskola