Autoliitto tiukkana: tieverolle ei ole tarvetta Helsingin seudulla

”Voi hyvin kysyä missä ovat ne ruuhkat?”

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL 2019 -suunnitelma on hyväksytty HSL:n hallituksessa. Autoliitto pitää HSL:n suunnitelmaa seudulle hyvää tarkoittavalta, mutta liiton mukaan ei voi kuitenkaan välttyä ajatukselta, että luonnoksen laatijat haluavat tarkoituksellisesti – ilmeisesti idealistisista syistä – heikentää keskeisimmän liikennemuotomme, henkilöautoilun edellytyksiä.

Suunnitelma on monipuolinen linjaus siitä, kuinka esimerkiksi Suomen väkirikkaimman alueen liikenneoloja tulisi kehittää. Keskeinen tavoite liikenteen osalta on kasvihuonekaasupäästöjen puolittaminen. Liikenteen päästöt on määrä puolittaa 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta valtakunnallisen liikenteen päästötavoitteen mukaisesti.

– Henkilöliikenteen päästöt ovat laskussa ja laskevat jatkossa entistä nopeammin EU:n autoteollisuudelle asettamien päästörajojen myötä. Tämä muutos näkyy nopeasti Helsingin seudulla, jossa on Suomen nuorin autokanta ja ympäristötavoitteet saavutetaan ilman tieveroakin, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen tähdentää.

Tiemaksu vai tievero?

HSL:n suunnitelman mukaan tehokkaimmat keinot päästöjen leikkaamiseksi ovat sähkö- ja vähäpäästöisten autojen osuuden voimakas kasvattaminen, tiemaksujen käyttöönotto ja bussiliikenteen päästöjen vähentäminen.

HSL:n liikennejärjestelmä- ja tutkimukset -osaston johtaja Sini Puntanen on todennut, että ”Helsingin seudulle tulee suunnitella valtion ja kuntien kanssa yhdessä tänne sopivaa tiemaksujärjestelmää, arvioida sen vaikutuksia ja valmistautua sen käyttöönottoon.”

Autoliiton Pasi Nieminen ymmärtää toki taustalla olevat päästötavoitteet, mutta esittää vahvoja varauksia suunnitelmassa esitetyistä keinoista – etenkin tiemaksujen tarpeellisuudesta ja toimivuudesta.

– Ensinnäkin se ei ole tiemaksu vaan tievero. Ja verotuksesta tulee päättää valtakunnallisella tasolla. Veroista päättää eduskunta, Nieminen muistuttaa.

HSL:n tai sen alueen kuntien oikeus periä tieveroa olisi siis Niemisen mukaan perustuslaillisesti kyseenalaista.

Työmatkaa tekevät kärsisivät

Pasi Nieminen muistuttaa, että toimiakseen tievero vaatisi uuden järjestelmän ja siihen liittyvän byrokratian rakentamisen, ylläpidon sekä rahoittamisen. Käytännössä tieveron seurauksena maksukykyiset ostaisivat itselleen sujuvampaa liikennettä muiden kustannuksella.

– Tievero rasittaisi eniten pitkää työmatkaa kulkevia pienituloisia ihmisiä, joiden asuminen on kustannussyistä keskittynyt seudun ulkoreunoille ja joilla ei ole käytännössä mahdollisuutta käyttää joukkoliikennettä. On hyvä muistaa, että Uudellamaalla on Suomen pisimmät työssäkäyntimatkat.

Missä ovat ne ruuhkat?

HSL:n suunnitelman mukaan tiemaksut vähentäisivät tehokkaasti ruuhkautumista.

– Voi hyvin kysyä missä ovat ne ruuhkat? Onko tällä seudulla aidosti niin merkittäviä ruuhkia, että tarvitaan tieveroa, Nieminen kysyy.

Tienkäytöstä perittävillä maksuilla voitaisiin HSL:n suunnitelman mukaan helpottaa niiden liikkumista, joille autoilu on välttämätöntä.

– On vaikea kuvitella, että ihmisten elämä ja liikkuminen helpottuisivat ruuhkamaksuilla eli tieverolla. Valtaosalle ihmisistä liikkuminen tulisi hankalammaksi, Nieminen arvioi.

Autoliitto muistuttaa, että liikenteen verotus on joka tapauksessa uudistettava. Tässä yhteydessä valtiovalta joutuu arvioimaan kuinka paljon se voi jatkossa verottaa liikennettä, jotta se ei samalla itse aiheuttaisi päästötavoitteiden vastaisia esimerkiksi autokantaa vanhentavia toimia.

HSL:n mukaan sähköautojen yleistymistä voidaan nopeuttaa verotusta muuttamalla ja huolehtimalla siitä, että sähköautoilla on riittävästi latauspaikkoja. Pysäköintipolitiikalla pitää ohjata kestävämpään liikkumiseen. Linja-autojen lisäksi myös muun raskaan liikenteen päästöjä pitää leikata.

Kaupunkirakenne pakottaa liikkumaan

Autoliitto ja Nieminen muistuttavat, että liikenne ja autoilu eivät ole itseisarvo. Liikenne syntyy rakennetun ympäristön ehdoilla. Mitä hajanaisempi yhteiskuntarakenne on, sitä enemmän on liikennettä. Yhteiskunta päättää, mitä saa rakentaa ja minne, eli se päättää samalla paljonko ja minkälaista liikennettä minnekin syntyy.

Autoliiton mukaan Helsingin seudun yhdyskuntarakenne on hajanaista myös kaupunkialueilla. Helsingin kantakaupungin rakentamisen jälkeen tiivis korttelimainen rakentaminen käytännössä päättyi jo kauan sitten.

Autoliiton mukaan vasta aivan viime vuosina on tosin herätty uudestaan rakentamisen tiivistämiseen, mutta muutos on hidas ja vaatii aikaa.

Teksti: Marko Jokela Kuva: Moottorin arkisto

Lue myös: Tietullit Helsinkiin – tätä lupaa neljän miljardin sujuvoitussuunnitelma