26.3.2023

Boeing 747: täysin uudentyyppisen koneen kehittäminen on monimutkaista ja kallista

boeing 747

Boeing 747 Jumbo Jet toi kaukomatkailun suuren yleisön ulottuville ja lisäsi matkustusmukavuutta pitkillä lennoilla.

Boeing 747 Jumbo Jet toi kaukomatkailun suuren yleisön ulottuville ja lisäsi matkustusmukavuutta pitkillä lennoilla. Boeing käynnisti 747 Jumbo Jetin suunnittelun vuonna 1966, ensilento koelentokoneella vuonna 1969 ja kaupallinen 747-liikenne aloitettiin vuonna 1970. Boeing 747 Jumbo Jetin valmistus päättyi tammikuun lopussa 2023, jolloin viimeinen kone kaikista 1 574 valmistetusta luovutettiin Atlas Air -rahtilentoyhtiölle.

Atlas Airin Boeing 747-8f. KUVA: Alf van Beem via Wikimedia Commons

Ilmojen kuningattaret, Jumbo Jetit tulevat lentämään rahtikäytössä vielä vuosikymmenien ajan. Neljännes kaikista valmistetuista Jumbo Jeteistä on edelleen liikenteessä.

Oikean markkinasegmentin löytäminen – siinäpä johtoryhmälle, markkinointiguruille ja insinööreille haastetta kerrakseen!

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Suunnittelu alkoi 1960-luvulla

1960-luvun puolessa välissä Boeing ryhtyi suunnittelemaan seuraajaa menestyksekkäälle Boeing 707 -suihkukoneelle. Vuonna 1958 kaupalliseen liikenteen aloittanut Boeing 707 oli nelimoottorinen, kapearunkoinen keskipitkien ja pitkien matkojen suihkukone, jossa oli 140–190 matkustajapaikkaa. Siitä kehitettiin myös lyhyemmille matkoille tarkoitettu Boeing 720, joka tuli kaupalliseen liikenteeseen 60-luvun alkupuolella.

Millainen matkustajakone Boeing 707:n seuraajaksi? Se olikin vaikea rasti: 1960-luvulla kuviteltiin, että lentoliikenteen tulevaisuus olisi yliäänikoneissa. Lentokoneiden valmistajat olivat tohkeissaan nopeista yliäänilentokoneista, joiden piti puolittaa matka-ajat tavalliseen suihkukoneeseen verrattuna! Myös Boeing suunnitteli yliäänikonetta matkustajaliikenteeseen.

Boeing 707 El Alin väreissä vuonna 1985. KUVA: Perry Hoppe via Wkimedia Commons

Onneksi Boeing tutki samaan aikaan myös isompaa, ääntä hitaampaa matkustajakonetta. Aluksi Boeing selvitti mahdollisuutta rakentaa 707:n pidennettyä versiota, mutta se olisi vaatinut erittäin suuria muutoksia. Koska 707:n jatkokehittely osoittautui hankalaksi, yliäänikoneen suunnittelun rinnalla Boeing käynnisti täysin uuden konetyypin, laajarunkoisen 747:n suunnittelun vuonna 1966. Kaupallinen 747-liikenne aloitettiin vuonna 1970.

Yliäänikoneiden suosio laski

Kerosiinia ahmivien yliäänikoneiden suosio sakkasi vuoden 1973 energiakriisiin.

Concorde- ja Tupolev Tu-144 -yliäänikoneet esiteltiin 1960-luvulla ja ensilennot tapahtuivat 1960-luvun lopussa, mutta kaupallinen käyttö alkoi vasta 1970-luvun puolessa välissä.

Vuoden 1973 energiakriisi vähensi lentoyhtiöiden kiinnostusta kerosiinia ahmiviin yliäänikoneisiin, sillä matkustajapaikkaa kohden yliäänikoneiden polttonesteen kulutus oli järkyttävän suuri. Niinpä yliäänikoneiden valmistusmäärä jäi ennakoitua vähäisemmäksi, Concorde 20 konetta ja Tu-144 16 konetta.

Neuvostoliiton yliäänimatkustajakone Tupolev Tu-144 oli melkoinen monsteri. Sanotaan, ettei vieruskaverin puhetta pystynyt lennon aikana kuulemaan sisämelulta edes huutamalla. Kuvan yksilö on näytteillä Sinsheimin tekniikan museossa Saksassa, Concordea vastapäätä. KUVA: W. Bulach via Wikimedia Commons

Tupoleville kaksi turmaa

Kahteen turmaan joutunut Tu-144 vedettiin pois matkustajaliikenteestä parin vuoden käytön jälkeen vuonna 1978. Concorden kaupallinen käyttö jatkui pitempään, se alkoi tammikuussa 1976 ja päättyi lokakuussa 2003.

Vain kaksi lentoyhtiötä, British Airways ja Air France käyttivät Concordea kaupallisessa liikenteessä. Vuonna 2000 Air Francen Concordelle sattui onnettomuus, jossa menehtyi 113 ihmistä.

Concorde oli aivan hirmuinen polttoainesyöppö. Jälkipoltolla se kulutti 32,5 litraa sekunnissa, ja pelkästään lähtöasemalta matkalentonopeuteen (2x äänen nopeus) pääseminen vei puolet tankeissa olleesta polttoaineesta. Pelkästään lähtöportilta kiitotien päähän rullaamiseen kului keskimäärin kaksi tonnia kerosiinia. Paljon suurikokoisempi Boeing 747-400 pääsee matkalentonopeudessa melkein puolella Concorden kulutuksesta. KUVA: Alexander Jonsson via Wikimedia Commons

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Boeing satsasi yliäänikoneisiin

Myös Boeing satsasi lujasti resursseja yliäänikoneen kehittämiseen 1960-luvun loppupuolella

Boeing 2707 -yliäänikoneen suunnittelu osoittautui oletettua vaikeammaksi ja oletetut tilausmäärät vähäisiksi, joten Boeing keskeytti Boeing 2707-yliäänimatkustajakoneen hankkeen vuonna 1971.

Kun yliäänikoneiden kehitys ei ollutkaan odotusten mukaista, suuntautui lentoyhtiöiden kiinnostus entistä suurempiin ääntä hitaammin kulkeviin matkustajakoneisiin.

Boeing 747 syntyi

Pääinsinööri Joseph F. ”Joe” Sutterin johdolla Boeing onnistui kehittämään silloin maailman suurimman lentokoneen ennätysajassa, sillä aikaa konseptista esittelyyn kului vain 28 kuukautta – vähemmän kuin aikaa kului täysin uuden automallin suunnitteluun.

Vuonna 1967 Boeing rakensi tuolloin maailman suurimman rakennuksen Everettiin, Washingtonin osavaltioon 747 Jumbojet -koneiden kokoonpanoa varten. Tehtaan pinta-ala on 39,8 hehtaaria ja tilavuus 13,3 miljoonaa kuutiometriä. Boeingin Everettin tehdas on edelleen eräs maailman suurimpia rakennuksia.

KLM:n 747-200. KUVA: clipperarctic via Wikimedia Commons

Nelimoottorinen laajarunko

Boeing 747 (lempinimeltään Jumbo Jet) on nelimoottorinen, laajarunkoinen ja osittain kaksikerroksinen pitkän toimintamatkan liikennelentokone. Ensimmäinen Jumbojet-laajarunkokone oli kaksi ja puoli kertaa suurempi kuin Boeingin ensimmäinen 707-suihkukone matkustajakäytössä.

Boeing 747:n ensilento tapahtui 9. helmikuuta 1969. Ensimmäinen kaupallisen liikenteen lento lähti 53 vuotta sitten Pan American-yhtiön koneella New Yorkista Lontooseen 22. tammikuuta 1970.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Rahtikone – matkustajakone – rahtikone

Alun pitäen Jumbo Jet suunniteltiin vahvasti rahtikäytön ehdoilla. Ohjaamo sijoitettiin toiseen kerrokseen, jotta koneen nokkaan voidaan sijoittaa ylöspäin avautuva rahtiovi. Boeing oli aluksi olettanut, että rahtikäyttö olisi 747:n tärkein kohderyhmä, mutta toisin kävi vuosikymmeniksi.

boeing 747
Rahtijuhtana 747 jatkanee vielä matkustajatehtäviä pidempään ominaisuuksiensa vuoksi.

Koneen pääsuunnittelija Joe Sutter vitsaili Boeingin markkinointigurujen ennustaneen aikoinaan vain 50 Boeing 747-koneen myyntiä matkustajakäyttöön!

Boeingin pääjohtajalla Bill Allenilla ja Pan Am -lentoyhtiön perustajalla Juan Trippellä oli eri visio. Trippe totesi jo vuonna 1966: ”Jos rakennatte maailman suurimman matkustajakoneen, ostan.” Bill Allen vastasi: ” Jos ostat, rakennamme sen.” Pan Am tilasi heti 25 konetta.

Pan American World Airwaysin 747 "Clipper Maid of the Seas" kuvattuna Frankfurtissa vuonna 1986. Libyalaiset terroristit räjäyttivät kyseisen koneen joulukuussa 1988 tuhoisin seurauksin Skotlannin yllä.

Laajarunkoinen 747 ”kutisti” maailmaa ja toi kauko-idän maat lähemmäksi Eurooppaa ja Yhdysvaltoja

Trippe ja Allen ennakoivat aivan oikein, että 747 Jumbo Jet tulee iskemään lentomatkustuksen massamarkkinoille ja pudottaa silloiset kalliit kaukolentojen hinnat siedettävälle tasolle. Jumbojet tuo kaukomatkustuksen suuren yleisön ulottuville. Juuri näin kävi: Lentomatkustuksen suosio kasvoi nopeasti, uusia kaukoreittejä avattiin. Lentoyhtiöt tarvitsivat lisää matkustajakapasiteettia.

Lentoyhtiöt pitivät 747:ää tehokkaana matkustajakoneena pitkillä reiteillä, sillä siihen mahtui noin 400 matkustajaa ja se oli varsin nopea.

Tyypillisen matkanopeus Mach 0.85 (490 kn, 900 km/h), mikä on suuri lukema alisooniselle eli äänen nopeutta hitaammalle lentokoneelle. Leveärunkoinen 747 oli edeltäjäänsä, kapearunkoista Boeing 707:ää edullisempi matkustajapaikkaa kohden. 747 toi kaukoliikenteen lentomatkustamisen tavallisen kansan ulottuville. Laajarunkoinen 747 ”kutisti” maailmaa.

Jumbojetin kultakaudella 747:ää käytti valtava skaala erikokoisia ja -tyyppisiä lentoyhtiöitä. Myös SAS Scandinavian Airlinesilla oli aikanaan Jumboja. Kuvassa yksi niistä Ruotsin rekisterissä Tukholman Arlandan lentoasemalla vuonna 1977. KUVA: Lars Söderström via Wikimedia Commons

Oleskelutila toi mukavuutta

”Lounge”-oleskelutila ja baari lisäsivät mukavuutta pitkillä kaukolennoilla.

Markkinoiden ensimmäisen laajarunkokoneen 747 Jumbojetin suuri etu oli sen tilavuus, mikä antoi mahdollisuuden jaloitella pitkillä kaukolennoilla.

Lisäksi muutamat lentoyhtiöt törsäsivät mukavuuteen ja rakensivat matkustamoon oleskelutilan ja baarin. Laajarunkoiseen, kaksikäytäväiseen lentokoneeseen tottuneen matkustajan on vaikea kuvitella matkustavansa yksikäytäväisellä kapearunkokoneella yli kuuden tunnin lentoja.

Takkuinen alkutaival

747 Jumbo Jetin kehittely oli kallista, mikä saattoi lentokonevalmistaja Boeingin, sen moottorivalmistajan Pratt&Whitneyn ja legendaarisen 747-asiakkaan Pam Am -lentoyhtiön suuriin taloudellisiin vaikeuksiin ennen kuin 747:n myynti ja tuotanto saatiin kunnolla vauhtiin.

Alun pitäen suurimmaksi lentoonlähtöpainoksi arvioitiin 250 tonnia, mutta se nousi 322 tonniin. Näin suuri paino asetti haasteita moottoreiden teholle ja luotettavuudelle.

Pan Amin 747-100 "Clipper Sea Serpent". KUVA: Kambui via Wikimedia Commons

Moottorivika haittasi ensilentoa 22. tammikuuta 1970. Boeing 747:n ensimmäinen kaupallinen lento lähti kuusi tuntia myöhässä, koska moottorivian vuoksi täytyi ottaa käyttöön varalentokone.

Äitini lensi Pan Am -yhtiön 747 Jumbojetillä New Yorkiin 1970-luvun alussa. Menomatkalla yksi moottori hajosi ja sen vuoksi jouduttiin tekemään tekninen välilasku Islantiin Keflavikin lentokentälle. Pratt&Whitney JT9D-7A-ohivirtausmoottoreissa oli aluksi runsaasti vikoja ja jopa 747-koneiden ”maadoittaminenkin” eli lentokielto oli lähellä.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Lopulta ilmailun luottojuhta

Parin ”lastentautivuoden” jälkeen 747:stä kehittyi luotettava ilmojen työjuhta.

Puolen vuoden kuluttua moottorien tehoa lisättiin käyntilämpötilaa nostamalla ja vastaavasti materiaaleja parantamalla, mikä auttoi. Moottoreiden sisäosien kuntoa alettiin seuraamaan boroskooppi -tähystyslaitteella. Sillä oli suuri merkitys moottorin liikkuvien osien kulumisen seurannassa ja tuotekehittelyssä.

Vuodesta 1972 alkaen 747-koneisiin asennettiin parannetut P&W JT9D-7 -moottorit ja luotettavuus alkoi merkittävästi kohentua. Matkustin 1980-luvulla usein työasioissa kuuden eri lentoyhtiön 747 Jumbojeteillä. Kaikki 747-lennot olivat aina aikataulussa eikä teknisiä vikoja esiintynyt.

Pan Amin 747-100 "Clipper Pride of the Ocean". KUVA: Kambui via Wikimedia Commons

Monet lentoyhtiöt epäilivät, mutta Pan Am uskoi 747 -koneeseen. Pan Am tilasi heti 25 konetta muiden yhtiöiden empiessä ja tilatessa vain muutaman koneen tai ei lainkaan.

Loppu on historiaa. Boeing 747 Jumbo Jetistä kehittyi suosittu kaukoliikenteen valttiässä, taivaiden kuningatar vuosikymmeniksi. Koneita valmistettiin kaikkiaan 1 574 kappaletta – huikea määrä jättikokoisia lentokoneita.

Ikonisia koneyksilöitä

Boeing 747 lempinimeltään Jumbo Jet ja ”Queen of the Skies”-taivaiden kuningatar, on saavuttanut lähes ikonisen statuksen sen tunnistettavan ulkomuodon, kuljetuskyvyn, hyvien lento-ominaisuuksien ja pitkäaikaisen tuotannon ansiosta.

Boeing 747 on esiintynyt yli 200 elokuvassa, esimerkiksi Airport (1975), Airport (1977), Airplane (1980), Die Hard 2 (1990), Executive Decision (1996) ja Air Force One (1997).

Aika aikaansa kutakin

Konetyypin ikääntyessä Boeing 747:n rahtikäytön merkitys on korostunut ja matkustajakäytön merkitys vähentynyt 2000-luvulla ja etenkin 747:n viimeisinä valmistusvuosina.

Kaukoliikenteen matkustajakoneiden markkinoilla on käynyt melkoinen myllerrys: Nelimoottoriset, erittäin suuret lentokoneet ovat häviämässä, kun Airbus A380:n ja Boeing 747:n valmistus on päättynyt. Toki nuo koneet jatkavat vielä kauan, vuosikymmenten ajan kaupallisessa liikenteessä, A380 matkustajakäytössä ja B747 rahtikäytössä. Myös edellä mainittuja hieman pienemmän nelimoottorisen Airbus A340:n valmistus on lopetettu jo vuonna 2012.

boeing 747
Lukuisat valtionpäämiehet - Saudi-Arabian kuninkaasta Japanin pääministeriin - ovat käyttäneet tai käyttävät 747:ää virkamatkoillaan. Kuvassa Japanin pääministerin entinen virkakone Helsinki-Vantaalla kesällä 2017.

Polttoainetaloudellisemmat kaksimoottoriset laajarunkokoneet, kuten Boeing 787 Dreamliner ja Boeing 777 sekä Airbus A350 ja A330 NEO ovat kaukoliikenteessä syrjäyttämässä nelimoottoriset suurimman kokoluokan lentokoneet.

Ohuemmille kaukoreiteille kapearunkoisen Boeing 757:n seuraajaksi lentoyhtiöt ovat tilanneet runsaasti kapearunkoisia Airbus A321 NEO -sarjan koneita, A321 LR (Long Range) ja A321 XLR (Extra Long Range), joilla on luokassaan pitkä kantama, LR 7 400 km ja XLR 8 700 km.

Teksti: Timo Turkula Kuvat: Benjamin Helander Lähteet: Airlineratings.comLentopostiFlight InternationalAviation Safety Network (ASN), wikipedia, BoeingAtlas Air 

a:5:{i:0;s:6:"131482";i:1;s:6:"114188";i:2;s:6:"112271";i:3;s:6:"114450";i:4;s:6:"111231";}

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Luetuimmat