Folksam: 45% hirvikolareista vältettävissä pimeänäkötekniikalla ja automaatijarrutuksella
Tutkimustulosten mukaan iso osa kuolemaan johtavista hirvieläinonnettomuuksista olisi vältettävissä uusimman tekniikan avustuksella.
Syys-lokakuu on hirvionnettomuuksien aikaa. Vuonna 2016 Suomen teiltä tilastointiin Liikenneviraston mukaan 1881 hirvionnettomuutta, joissa kuoli kolme ihmistä. Loukkaantumisia tapahtui peräti 144 onnettomuudessa.
Folksam puolestaan on analysoinut kaikki kuolemaan johtaneet onnettomuudet Ruotsissa vuosina 2005–2016, joissa osapuolina ovat olleet hirvi ja henkilöauto.
Tutkimuksessa selvitettiin sitä, millaiset olosuhteet johtavat tyypillisesti hirvionnettomuksiin sekä tutkittiin, voisiko kehittynyt automaattijarrutusjärjestelmä osaltaan vähentää kuolemaan johtavien hirvionnettomuuksien määrää.
Folksamin uusimpien tutkimustulosten mukaan iso osa kuolemaan johtavista onnettomuuksista olisi ollut vältettävissä oikeanlaisella tekniikalla.
– Tutkimus osoittaa, että kuolemaan johtava hirvionnettomuus tapahtuu yleensä suoralla tieosuudella ja pimeässä auton nopeuden ollessa törmäyshetkellä vähintään 70 kilometriä tunnissa. Useimmiten kuljettaja ei ehdi jarruttaa ennen yhteentörmäystä. Tiedämme jo entuudestaan, että jos auton nopeus on törmäystilanteessa alle 70 kilometriä tunnissa, henkiinjäämisen todennäköisyys on huomattavasti suurempi, toteaa Folksamin liikenneturvallisuustutkija Anders Ydenius.
Jopa 45 prosenttia vältettävissä
Jopa 45 prosenttia kaikista analysoiduista kuolemantapauksista olisi mahdollisesti ollut vältettävissä, mikäli autossa olisi ollut pimeänäkötekniikalla varustettu automaattijarrutusjärjestelmä, joka olisi tunnistanut kohteen ja laskenut auton nopeuden alle 70 kilometriin tunnissa.
Folksamin mukaan tällä hetkellä markkinoilla olevissa automaattijarrutusjärjestelmissä on rajoituksia täysin pimeällä ajettaessa sekä tilanteissa, joissa auton valoista ei ole apua.
Vakuutusyhtiö nostaa automerkeistä esimerkiksi Volvon, jonka kerrotaan olevan tällä hetkellä ainoa automerkki, jolla on hirvien havaitsemiseen hämäräolosuhteissa kehitetty automaattijarrutusjärjestelmä.
– Merkittävä osa hirvikolareista voitaisiin välttää, jos autossa olisi modernilla pimeänäkötekniikalla varustettu automaattijarrutusjärjestelmä, sillä niin moni onnettomuus tapahtuu nimenomaan pimeässä. Toistaiseksi käytössä ei ole tekniikkaa, jossa esimerkiksi lämpökamera olisi yhdistetty auton automaattijarrutukseen, mutta pyrimme omalta osaltamme vauhdittamaan alan kehitystä niin, että asiakkaillamme olisi jatkossa mahdollisuus valita turvallinen auto – etenkin kun ajetaan teillä, joilla liikkuu paljon hirviä, sanoo Anders Ydenius.
Kattava tutkimus päätelmien pohjana
Folksam on käynyt tutkimuksessa läpi kaikki Ruotsissa vuosina 2005–2016 kuolemaan johtaneet onnettomuudet henkilöauton ja hirven välillä. Tuona aikana liikenteessä sattui yhteensä 47 kuolemaan johtanutta onnettomuutta.
Jokaisen onnettomuuden kohdalla Folksam analysoi myös sitä, miten todennäköistä on, että pimeänäkötekniikalla varustettu automaattijarrutusjärjestelmä olisi havainnut hirven ja ehtinyt jarruttaa niin, että onnettomuudessa olisi vältytty kuolonuhreilta.
Kaikissa onnettomuustapauksissa mitattiin vapaa näkyvyys 60 metriä ennen onnettomuuspaikkaa.
Automaattijarrutusjärjestelmän kantaman oletettiin olevan enimmillään 60 metriä ja 24 astetta poikittaissuunnassa näkyvyydestä riippumatta.
Automaattijarrutus jarruttaa auton pysähdyksiin enintään sekunnin ajaksi, mikäli yhteentörmäykseen lasketaan olevan tarpeeksi aikaa.
Lähde: Folksam Vahinkovakuutus Oy Kuvitus: Antti Hentinen/Moottorin arkisto
