Hallitus haluaa velvoittaa tuntuvaan latauspisteiden lisäämiseen
Latauspisteiden rakentamiseen velvoittava lakiehdotus on lausuntokierroksella ja herättänyt eripuraa muun muassa kustannusten osalta.
Antti Rinteen (sdp) hallituksen Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta -hallitusohjelman tavoitteeksi on kerrottu Suomen saattaminen hiilineutraaliksi vuonna 2035. Yhdeksi keinoksi ilmoitettiin sähköautojen latausverkoston tuntuva kehittäminen.
– Latausinfrastruktuurin edistämiseksi asetetaan rakennusten energiatehokkuusdirektiivin mukainen kansallinen velvoite rakentaa sähköautojen latausinfrastruktuuri taloyhtiöiden ja liikehuoneistojen suurten remonttien yhteydessä.
Asian edistämiseksi ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr) on valmistellut lakiehdotusta, jolla velvoitettaisiin asentamaan sähköautojen latauspisteitä uusiin ja laajamittaisesti korjattaviin ei-asuinrakennuksiin, joissa on yli 10 pysäköintipaikkaa. Latausvalmius pitäisi asentaa vähintään puoleen pysäköintipaikoista. Ehdotus on lausuntokierroksella 8.11.2019 asti.
Mikäli pysäköintipaikkoja on yli 20, latausvalmius tulisi olla niin ikään vähintään puolessa pysäköintipaikoista ja latauspiste vähintään 10 prosentissa paikoista.
Asuinrakennuksiin, joissa on yli neljä pysäköintipaikkaa tulisi puolestaan asentaa latauspistevalmius jokaiseen pysäköintipaikkaan. Vaatimus koskisi myös asuinrakennusten pysäköintitaloja.
Kaikissa tapauksissa velvoitteet koskevat tilanteita, joissa pysäköintialue sijaitsee rakennuksen sisäpuolella tai fyysisesti rakennuksen yhteydessä. Laajamittaisissa korjauksissa laki velvoittaisi, kun korjaustoimenpiteet koskevat rakennuksen pysäköintialuetta tai sähköinfrastruktuuria.
Uudisrakentamista ja laajoja korjauksia koskevat velvoitteet tulisivat lausuntokierroksella olevan esityksen mukaan käyttöön vuonna 2021.
Myöhemmin lain vaikutus ulotettaisiin koskemaan myös niitä pysäköintialueita, joihin ei laajaa remonttia olisi muuten edes tulossa. Jokaiseen muussa kuin asuinkäytössä olevaan rakennukseen, joissa on yli 20 pysäköintipaikkaa, tulisi sähköautojen latauspiste asentaa vähintään joka kymmenteen paikoista vuoteen 2025 mennessä.
Kuntaliitto vastustaa – hallituskin rakoilee
Kuntaliitto kertoo lakiehdotuksen olevan huomattavasti tiukempi, kuin EU:n antama energiatehokkuusdirektiivi vaatisi. Tämän pelätään myös aiheuttavan kunnille lisäkustannuksia syyttä ja siksi Kuntaliitto katsoo latauspisterakentamisen kannattavan ennemmin tarpeiden mukaan.
– Pääosa, 80–90 prosenttia, sähköautojen latauksista tehdään kotona ja tarvetta lataukselle muualla tulee vain harvoin. Peruslatauspisteestä saadaan 15–30 minuutissa vain noin 5–10 kilometriä lisää ajomatkaa, joten se ei esimerkiksi kaupungilla asioinnin yhteydessä ole kovin kannattavaa, Kuntaliiton energia-asiantuntija Vesa Peltola sanoo.
Peltola arvioi kunnille koituvien kustannuksien nousevan helposti kymmeniin miljooniin euroihin.
Yksi hallituspuolueista, keskusta, on ilmoittanut, ettei hyväksy lausuntokierroksella olevaa esitystä, kertoo Helsingin Sanomat.
Keskustan talouspoliittisen työryhmän puheenjohtaja Markus Lohen mukaan kanta on puolueen eduskuntaryhmässä yksimielinen.
– Tästä on ryhmässä keskusteltu ja kanta on hyvin yksituumainen. Tämä luonnos ei voi tulla hallituksen lakiesityksenä, Lohi kertoi Helsingin Sanomille.
Syy keskustan kantaan on Markus Lohen ja kansanedustaja Ari Torniaisen mukaan esityksen reippaasti alakanttiin lasketut kustannusarviot. Aiheeseen kantaa ottaneiden kansanedustajien näkemys on, että esityksessä mainittujen 1 100–2 300 euron sijaan todelliset kustannukset voivat olla jopa 5 000 euroa.
Kaupan Liiton laskelmien mukaan vuoteen 2025 mennessä laki velvoittaisi esimerkiksi Keskoa, Lidliä ja S-Ryhmää rakentamaan yli 11 700 uutta latauspistettä.
