Liikenneturva: 85 prosenttia jalan kulkevista pysähtyy punaisiin valoihin.
Liikenneturvan seurannoissa ilmeni, että 85 prosenttia jalan kulkevista pysähtyy punaisiin liikennevaloihin. Keskimäärin joka toinen pitää punaista päin kävelyä myös vakavana liikennerikkomuksena.
Liikenneturvan toukokuussa toteutettuun kyselytutkimukseen* vastanneista suomalaisista noin puolet pitää punaista päin kävelyä vakavana tai erittäin vakavana liikennerikkomuksena.
Pyörällä punaista päin ajamiseen suhtauduttiin aavistuksen nuivemmin.
Tiukimmin valo-ohjauksen rikkominen tuomittiin autolla: lähes kahdeksan kymmenestä pitää punaista päin ajamista vakavana tai erittäin vakavana rikkomuksena.
– Jokainen tuntee punaisen valon merkityksen, joten syyt valojen noudattamattomuuteen eivät ole tietämättömyydessä. Kiire, koiranilma, kännykän katselu tai muu tarkkaavaisuuden herpaantuminen voivat olla punaista päin kulun taustalla, arvelee Liikenneturvan yhteyspäällikkö Leena Piippa.
Muita syitä saattavat olla myös silkka piittaamattomuus tai tilanne, jossa autoja ei tule ja tyhjä tie koetaan vaarattomaksi.
Liian lyhyt vihreä kävelijöille?
Liikenneturvan viime vuonna tekemien seurantojen mukaan 85 prosenttia jalan kulkevista pysähtyi punaisiin valoihin. Valtaosalle valo-opasteiden mukaan kulkeminen on siis itsestäänselvyys.
Liikenneturvan kyselyyn vastanneista kaksi kolmesta koki, että vihreä valo palaa kävelijöille liian lyhyen ajan, jotta hitaammat ehtisivät ylittää tien kiiruhtamatta. Viidesosa uskoi, että tietä ei saa ylittää, jos jalankulkija ei ehdi tien yli vihreän valon aikana.
– Jos kulkeminen on hitaampaa esimerkiksi iän tai sairauden takia, ei valoristeyksiä kannata kuitenkaan vieroksua. Vihreän valon palaessa tietä saa lähteä ylittämään, vaikka väri vaihtuisikin kesken matkan, Piippa kannustaa.
Kävelevä jää aina kakkoseksi
Turvalliseen tien ylitykseen liittyy muutakin kuin pelkkä liikennevalojen noudattaminen. Ylityksen turvallisuus hyvä varmistaa myös katsomalla aina ympärilleen vaikka vihreä valo palaisikin.
– Kävelevä jää moottoriajoneuvolle aina kakkoseksi. Ennen ajoradalle astumista on hyvä vielä tarkistaa molemmat suunnat. Näin varmistaa, että myös kääntyvän ajoneuvon kuljettaja on huomannut sinut. Tämä on tärkeää etenkin pimeällä tai huonolla kelillä, Piippa vinkkaa.
Jalankulkijoiden henkilövahingot tieliikenteessä
Jalankulkijoiden liikennekuolemien määrä on vähentynyt yli 40 prosentilla ja loukkaantuneiden määrä neljänneksellä viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Viimeisen kolmen vuoden aikana on kuollut vuosittain keskimäärin 32 ja loukkaantunut 430 jalankulkijaa vuodessa. Vuoden 2015 tietojen mukaan vakavasti loukkaantuneita oli 57. Miehiä menehtyneistä oli 55 %. Loukkaantuneista naisia oli 58 %.
Kaikista tieliikenteessä menehtyneistä 13 % ja loukkaantuneista 7 % on ollut jalankulkijoita.
Taajamissa tapahtui lähes kaksi kolmesta kuolemantapauksesta ja yhdeksän kymmenestä loukkaantumisesta.
Uhreista joka viides menehtyi suojatiellä. Jalankulkijoiden loukkaantumisista yli puolet tapahtui suojatiellä.
Iäkkäät ovat usein uhreina
Kaikista kuolleista ja loukkaantuneista jalankulkijoista yli kolmannes oli 65- vuotiaita tai sitä iäkkäämpiä. Suojatiellä menehtyneistä jalankulkijoista yli puolet ja loukkaantuneista joka kolmas oli 65 –vuotias tai sitä iäkkäämpi.
Lähes joka kolmas tieliikenteessä loukkaantunut jalankulkija oli lapsi tai nuori.
Kuolemantapauksista yli kolmannes pimeällä
Kaikista jalankulkijoiden kuolemantapauksista yli kolmannes tapahtui pimeällä tai hämärässä ja lähes kaksi kolmesta päivänvalossa.
Vuosina 2013-2015 Onnettomuustietoinstituutti tutki 29 pimeällä tai hämärällä tapahtunutta kuolemantapausta. Heijastinta käyttämällä kolmannes heistä olisi voinut pelastua kuolemalta.
Vuoden pimeimmän vuosikolmanneksen aikana loka-tammikuussa sattui lähes puolet jalankulkijoiden kaikista henkilövahingoista.
Erityisesti suojateillä tapahtuneet henkilövahingot keskittyivät näille kuukausille: yli puolet jalankulkijoiden vammautumisista suojateillä sattui tänä aikana.
*Kantar TNS Gallup Oy keräsi Liikenneturvan toimeksiannosta tutkimuksen aineiston toukokuussa 2017. Vastaajia oli yhteensä 1035 henkilöä, joista autoilevia oli 79 %.
Lähde ja kuvitus: Liikenneturva Kuvat: Liikenneturva/Nina Mönkkönen ja
