Mikä oli Suomen ensimmäinen liikennemerkki?
Liikennemerkit ovat tuttuja ja kiinnostavia – sekä hyvä tietovisailun aihe.
Vastaus otsikon kysymykseen löytyy Liikennevirastosta ja liikenteen ohjauksen asiantuntija Jukka Hopeavuorelta. Suomen ensimmäinen liikennemerkki oli valkoiseksi maalattu varoituskolmio ja se otettiin käyttöön 1920-luvun alkupuolella. Tuolloisen merkin tarkoituksena oli varoittaa tielläliikkujia etukäteen vaarallisesta kohdasta.
Suomessa on tarvittu liikennemerkkejä 1920-luvun alusta lähtien, sillä autoilu lisääntyi kiihtyvällä vauhdilla. Toisaalta monenlaisia kieltomerkkejä oli käytössä jo silloin, kun liikuttiin hevosvoimin.
– Hevosliikenteessä oli vuosisadan vaihteessa käytössä muun muassa merkki, joka kielsi sakon uhalla hevosten laukkaamisen sillalla, Hopeavuori kertoo.
Liikennemerkit yleistyivät Suomen teillä etenkin vuonna 1930. Ajankohta toi teiden varsille esimerkiksi merkit, joilla ilmoitettiin kielletystä ajosuunnasta ja nopeusrajoituksesta.
30-luvun liikennemerkit
Kärkikolmio yleisin merkki
Suomen yleisimmät liikennemerkit maanteillä ovat kärkikolmio ja sininen bussipysäkin merkki.
Valtion teillä kärkikolmioita (merkki 231) on yli 80 000 – kaduilla ja yksityisteillä niitä on vielä merkittävästi lisää.
Sinistä linja-autopysäkin merkkiä (532) löytyy maanteiden varsilta noin 60 000 kappaletta – ja katuverkolta lisää.
Hopeavuori arvioi, että Suomen harvinaisin liikennemerkki on mitä luultavammin tukkitien liikennemerkki eli lisäkilpi numero 862. Myös vuoropysäköintimerkit ovat erittäin harvinaisia Suomessa.
Suomessa on kaikkiaan käytössä erilaisia liikennemerkkejä ja lisäkilpiä yli 200 erilaista.
Kestää ainakin 7 vuotta
Teiden poskessa nököttävät liikennemerkit ovat Suomessa alttiina ankarille sääoloille. Mutta kauanko merkki säilyy käyttökelpoisena?
Vastaus on vähintään seitsemän vuotta, usein huomattavasti pidempäänkin.
– Maanteillä on monia yli 15 vuotta vanhoja merkkejä, jotka ovat vielä kohtalaisen hyvässä kunnossa. Heijastava pintakalvo on se osa liikennemerkistä, joka nopeimmin menettää ominaisuuksiaan ajan myötä, Hopeavuori kertoo.
Liikennemerkkien jalustat ja pylväät voivat kestää käytössä yli 30 vuotta, mikäli kukaan ei törmää niihin.
30-luvun liikennemerkit
Alumiinia tai vaneria
Suurin osa Suomen liikennemerkeistä on valmistettu alumiinista tai vanerista. Tulevaisuudessa osa liikennemerkeistä saatetaan tehdä kevyistä komposiittimateriaaleista.
Myös muovista on kokeiltu tehdä liikennemerkkejä, mutta niiden valmistaminen on ollut liian kallista.
Lähes kaikki Suomen maanteillä olevat liikennemerkit on valmistettu Suomessa.
Vievätkö robottiautot liikennemerkit?
Kaukana tulevaisuudessa liikenneympäristö voi näyttää hyvin erilaiselta kuin nykyään. Liikennevirastossa on arvioitu, että jos sadan vuoden päästä liikenteessä on vain robottiautoja, ei liikennemerkkejä välttämättä enää tarvita.
Toisaalta nykyisin testikäytössä olevat robottiautot hyödyntävät yleensä kuvantunnistusta, joten ne ovat yhtä riippuvaisia liikennemerkeistä kuin ihmisetkin. Käytännössä robotit tarvitsisivat lähes täydellisen tietokannan tieverkosta ennen kuin liikennemerkeille voitaisiin sanoa hyvästit.
