Liikenne 3.2.2016
Mopometri, desibelimittari ja tutka – näin poliisi valvoo kaksipyöräisiä
Polisiin valvonnassa kärähtävä kaksipyöräinen on usein laiton äänen tai paranneltujen menohalujen osalta. Kujettajan kunto testataan alkoholin ja huumeiden varalta.
Malmin poliisitalon autohallissa moottoripyörän takarengasta sovitetaan kahden metallisen rullan väliin. Kun rengas on asemoitu paikoilleen, on kaasutuksen vuoro. Poliisimoottoripyörän moottori pauhaa, rullat pyörivät ja mopometrin digitaaliselle näytölle piirtyy erittäin valistunut näkemys pyörän nopeudesta.
Moottoripyörä palvelee esittelytarkoituksessa hyvin, mutta kuten mopometrin nimestäkin voi päätellä, laitetta käytetään lähinnä mopojen valvontaan. Mopometrin avulla seulotaan nopeasti suurikin mopomäärä. Siirrettävän laitteen antamat tulokset paljastavat pyörän kyvyt tehopenkin tapaan, mutta mopometrin antamien lukemien perusteella ei rangaistuksia jaeta.
Mopometrillä ”kärähtäneet” kaksipyöräiset otetaan tarkempaan tarkasteluun. Lopullinen nopeus mitataan tutkalla poliisin suorittaman koeajon aikana. Mopometrin ansiosta mopovalvontaa tekevän partion ei tarvitse käyttää aikaa turhiin koeajoihin.
Video laitteeen esittelystä löytyy Moottorin Instagramista.
Jopa kaksi kolmesta laittomia
Viritetty mopo ei ole poliisille harvinainen tuttavuus. Noin 10–15 prosenttia mopoista on viritetty, ylikonstaapeli Risto Maksimainen kertoo
Poliisi on käytännössä ainoa mopojen kuntoa valvova taho. Katsastus ei ulotu kaksipyöräisiin, ei mopoihin eikä moottoripyöriin. Mopometrin ja tutkan lisäksi poliisi valvoo kaksipyöräisiä muun muassa desibelimittarilla. Meluraja ylittyy yllättävän usein. Ilmiö koskee niin mopoja kuin moottoripyöriä.
– Jopa 2/3 kaksipyöräisistä on melun osalta laittomia. Tämä tarkoittaa usein sitä, että putket on vaihdettu tai niitä on modattu. Autojen kohdalla vastaavaa ongelmaa ei ole.
Mopolla jopa satasta
Yleinen viritetyn mopon nopeus on 60–70 kilometriä tunnissa. Räikeimmät valvonnassa kiinni jääneet viritykset ovat kulkeneet varusteineen lähes satakiloisen polisiimiehen ajamana 100km/h. Kevyempää kuskia sama kulkupeli vie vielä kovempaa.
Suurin sallittu rakenteellinen nopeus mopolle on 45 km/h. Osa mopoista saattaa ylittää tuon rajan tehdaskarheinakin. Pieni ylitys ei siis tarkoita automaattisesti omatoimisesti toteutettuja luvattomuuksia. Lähemmässä tarkastelussa virityksen peitteleminen ei onnistu.
Viritetyllä ajavat usein pojat
– Tytöt ajavat usein moposkootteita, eikä huomautettavaa usein ole. Poikien kohdalla tilanne on toinen. Yhdeksän kymmenestä viritetyllä mopolla ajavista on poikia, Maksimainen toteaa.
Kulkupelien ajokunnon lisäksi moporatsiassa valvotaan myös kuljettajien kuntoa. Alkometriin puhaltamisen lisäksi epävarmasti ajava tai muuten päihtyneeltä vaikuttava kuljettaja testataan huumeiden varalta kertakäyttöisellä testerillä. Kahdeksassa minuutissa valmistuva pikatesti tarvitsee vain sipaisun epäillyn suun sisäpuolelta kartoittaakseen kaikki tavanomaisimmat huumeet.
Trafin esittämän arvion mukaan joka kolmannessa kuolemaan johtaneessa mopo-onnettomuudessa mopo on ollut viritetty.
Trafin laskeman esimerkin mukaan seuraamukset viritetystä moposta ovat:
autovero 231 €
sakot noin 100 €
muutoskustannukset takaisin mopoksi
korotettu liikennevakuutusmaksu, jopa yhdeksänkertaisena
uudelleen katsastus noin 50 €
ajokielto
ajokortin lykkääntyminen
mahdollinen luottotietojen menetys, jos veroa tai vakuutusmaksua ei makseta.
Loppusaldona voi olla yli tonnin lasku.
Teksti ja kuvat Antti Hentinen, lähde www.trafi.fi
