Motoristille 15 500 euron lasku vakuutuksen laiminlyönnistä

Moottoripyörä jäi vakuuttamatta reilun vuoden ajaksi ja tänä aikana omistaja kertoi ajaneensa sillä noin 200 kilometriä. Liikennevakuutuskeskus perii tästä hyvästä motoristilta mielestään kohtuullista lähes 6 000 euron vuosimaksua vakuutuksesta ja lisäksi vielä erillistä laiminlyöntimaksua, mikä nostaa maksettavan summan 15 500 euroon.

Porilainen Julle Kallio on motoristi, jolle kävi kömmähdys. Moottoripyörä oli jäänyt epähuomiossa vakuuttamatta reilun vuoden ajaksi – heinäkuun 2017 ja marraskuun 2018 välisen ajan omistajan virheen vuoksi. Tänä aikana 883-kuutioisella vuosimallin 1987 moottoripyörällä oli omistajan kertoman mukaan ajettu noin 200 kilometriä.

Laiminlyönnistä koituu seurauksia, sillä liikennevakuutuslain 27 §:n mukaan vakuuttamisvelvollisuuden laiminlyönnistä määrätään maksettavaksi maksu, joka vastaa kohtuulliseksi katsottavaa vakuutusmaksua laiminlyönnin ajalta. Liikennevakuutuskeskus katsoi päätöksessään moottoripyörän kohtuullisen vuosimaksun olevan 5 788,87 euroa. Maksun päälle määrättiin vielä erillinen laiminlyöntimaksu, joka mukaan lukien kerrytti motoristille maksettavaa kaikkiaan 15 496,16 euroa.

Kahdeksankertainen maksu – kansanedustajat äimistyivät

Oman asiansa Facebook-päivityksessä esiintuonut Kallion neljältä vakuutusyhtiöltä pyytämien vakuutustarjousten vuosimaksuksi ilman bonuksia muodostui keskimäärin 756,14 euroa. Liikennevakuutuskeskuksen määräämä maksu oli siis liki kahdeksankertainen vakuutusyhtiöiden tarjouksiin nähden.

Viranomaisen määräämän maksuvelvoitteen kohtuullisuuden arviointi sai kansanedustajat Matias Marttisen (kok.), Kalle Jokisen (kok.) ja Petri Hurun (ps) jättämään aiheesta kirjallisen kysymyksen liikennevakuutusmaksun määräytymisen kohtuullisuudesta. Nykykäytäntöä kritisoivat kansanedustajat tiukkaavat, ovatko Liikennevakuutuskeskuksen määräämät summat vakuutusten laiminlyönneistä kohtuullisia.

Kansanedustajat kysyvät eduskunnalle jättämässään kirjallisessa kysymyksessä, porilaisen motoristin esimerkin perusteella, olisiko perusteltua muuttaa vakuutusmaksujen nykyisiä määräytymisperusteita. Edustajat vaativat ministeriä ryhtymään asiassa tarvittaviin toimenpiteisiin.

– Kohtuullisuus on tästä ratkaisusta kaukana ja yhteys liikennevakuutuslain kirjauksiin vähintäänkin kyseenlainen. On selvää, että tämä ei ole ollut lain tarkoitus, Matias Marttinen sanoo.

Kansanedustajat tuovat esiin, että liikennevakuutuslaissa säädetyn laiminlyöntiajan maksua ei ole tarkoitettu sanktioluonteiseksi. Määrättävän maksun on tarkoitus vastata mahdollisimman tarkasti saamatta jäänyttä vakuutusmaksua.

Lain muututtua vuonna 2017 vakuutusyhtiöillä ei ole enää kuitenkaan velvollisuutta toimittaa vakuutusmaksujen perusteita Liikennevakuutuskeskukselle.

Valitus hylättiin

Porilaismotoristi Julle Kallio valitti maksupäätöksestä keväällä 2019 Turun hallinto-oikeuteen, mutta sai vastikään tiedon, että valitus on hylätty. Motoristin mietteet kokonaisuuden suhteen ovat arvattavat.

– Päätöksellä, korvattavalla summalla tai yleisellä oikeustajulla ei ole tässä tapauksessa mitään tekemistä kohtuullisuuden tai järjen kanssa. Tämänkaltaisten toimien seurauksena yksittäisten ihmisten talous ajetaan ahdinkoon ja vakuutusmaksujen maksamattomuus vain lisääntyy, hän kirjoittaa Facebook-päivityksessään.

Toteutuuko kohtuullisuus?

Laiminlyöntiajan vakuutusmaksu perustuu Liikennevakuutuskeskuksen itse tekemään riskimaksututkimukseen – ja juuri tässä piilee kansanedustajien mukaan yksi merkittävä epäkohta.

– On ongelmallista, ettei suoraa yhteyttä tosiasiallisten vakuutusmaksujen ja Liikennevakuutuskeskuksen arvioiden välillä välttämättä ole. Tilanteessa on vaikea turvata lain vaatimus määrättävän maksun kohtuullisuudesta, Kalle Jokinen toteaa.
Vuonna 2017 käyttöön tulleen liikennevakuutuslakiin liittyen hallituksen esityksen kirjauksen mukaan maksuperuste pohjautuu ”Liikennevakuutuskeskuksen tekemään riskimaksututkimukseen, jolloin maksu vastaisi mahdollisimman hyvin keskimääräistä vakuutusmaksua.”

Kansanedustajien tänään eduskunnalle jättämän kirjallisen kysymyksen mukaan tämä tavoite ei siis nykyisin välttämättä toteudu. Heidän mukaansa kansalaisen pitäisi voida avoimesti tietää, mihin häneen kohdistuvat päätökset perustuvat. Viranomaisten toimien tulee myös vastata sitä, mitä kansalaisen on perusteltua laissa säädetyn perusteella odottaa.

Kansanedustaja Petri Huru tuo esiin senkin, että nykyisessä järjestelmässä ei muistuteta vakuutuksen puuttumisesta.
– Inhimillisen virheen ei pidä johtaa näin kohtuuttomiin seurauksiin, Huru linjaa.

Teksti: Marko Jokela Kuvituskuva: Moottorin arkisto