Liikenne Liikenneturvallisuus Uutinen 15.9.2021
Päihteet usein mukana kuolonkolareissa – yleensä kuolo korjaa kuskin
Vuosina 2014–2018 päihtyneiden kuljettajien aiheuttamissa moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa kuoli 320 moottoriajoneuvojen kuljettajaa ja matkustajaa. Onnettomuuksissa kuoli yleensä päihteiden vaikutuksen alaisena ollut kuljettaja.
Päihdekuskit ja heidän aiheuttamansa vaaratilanteet huolettavat poliisia. Ongelman otti vastikään esiin myös poliisitarkastaja Heikki Kallio Poliisihallituksesta, joka on käynyt lävitse OTIn eli Onnettomuustietoinstituutin keräämiä tilastotietoja.
Niiden mukaan kuolemaan johtaneiden moottoriajoneuvo-onnettomuuksien aiheuttajista 27 prosenttia oli alkoholin ja joka kymmenes huumeiden vaikutuksen alaisena.
Kallio muistuttaa, että usein päihtyneenä ajamiseen liittyy myös hulttiomainen kaasujalan käyttö. Kuolemaan johtaneiden moottoriajoneuvo-onnettomuuksien aiheuttajista 44 prosenttia ajoi vähintään 10 kilometriä tunnissa ylinopeutta.
Liki neljännes kuolonkolarien aiheuttajista oli iältään 24-vuotiaita tai nuorempia. Kuolonkolareista viidennes sattui yöaikaan kello 24–06 välillä.
Kallion mainitsemat OTIn keräämät tiedot ovat yhteenvetotietoja vuosilta 2015–2019, eikä luvuissa ole mukana sairaskohtauksen saaneita kuljettajia. Prosentit on laskettu niistä kuljettajista, joista tieto oli saatavilla.
Karua luettavaa
Toistaiseksi tuorein OTI-päihderaportti 2020 on karua luettavaa. Raportti käy lävitse Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien vuosina 2014–2018 tutkimat kuolemaan johtaneet tieliikenneonnettomuudet, joissa moottoriajoneuvon kuljettaja, polkupyöräilijä tai jalankulkija on ollut alkoholin, huumausaineiden tai ajokykyyn vaikuttavien lääkkeiden vaikutuksen alainen.
Vuosina 2014–2018 päihtyneiden kuljettajien aiheuttamissa moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa kuoli 320 moottoriajoneuvojen kuljettajaa ja matkustajaa.
Onnettomuuksissa kuoli yleensä päihteiden vaikutuksen alaisena ollut kuljettaja.
Poliisin liikenneturvallisuuskeskuksen johtaja, ylikomisario Dennis Pasterstein kertoi syyskuun alun tviitissään havainnon Helsingin taajama-alueella sattuneista liikennekuolemista henkilöautoissa. ”Emme löytäneet koko 2000-luvulta ensimmäistäkään menehtynyttä, kun kuljettaja oli selvin päin, ajoi nopeusrajoituksen mukaan, ja turvavyöt olivat kiinni”, Pasterstein tviittasi.
Kolmannes kuolonkoreista
Vuosina 2014–2018 päihdekuljettajien eli alkoholin, huumeiden tai ajokykyyn vaikuttavien lääkkeiden vaikutuksen alaisena liikkuvien kuljettajien aiheuttamia kuolemaan johtaneita moottoriajoneuvo-onnettomuuksia tutkittiin 280. Määrä vastaa kolmannesta kaikista kuolemaan johtaneista moottoriajoneuvo-onnettomuuksista.
Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat tutkivat vuosina 2014–2018 yhteensä 198 kuolemaan johtanutta moottoriajoneuvo-onnettomuutta, joissa aiheuttajakuljettajalla oli veressä alkoholia vähintään 0,5 promillea. Tämä on 24 prosenttia kaikista tutkituista kuolemaan johtaneista moottoriajoneuvo-onnettomuuksista.
Tutkijalautakunnat tutkivat vastaavina vuosina 80 huumeiden vaikutuksen alaisen kuljettajan aiheuttamaa kuolemaan johtanutta moottoriajoneuvo-onnettomuutta.
Näissä onnettomuuksissa kuoli 88 henkilöä. Huumeiden vaikutuksen alainen kuljettaja ei ollut yhdessäkään yhteenajo-onnettomuudessa ns. syyttömänä vastapuolena.
Huumekuljettajista valtaosalla oli veressä huumausaineen lisäksi ainakin alkoholia ja/tai vähintään ajokykyyn vaikuttavaa lääkettä.
Miesten kontolla
Liikennevahinkojen määrä Suomessa on laskenut, mutta liikenne on edelleen vakava uhka kansalaisten terveydelle ja omaisuudelle. Liikennevahinkoja ilmoitetaan vakuutusyhtiöille vuosittain noin 100 000. Tuhansia ihmisiä kuolee tai vammautuu liikenteessä joka vuosi.
Päihdekuskien joukossa miehet ovat vahvasti edustettuina. Moottoriajoneuvo-onnettomuuden aiheuttaneista rattijuopoista 93 prosenttia oli miehiä. Miehistä 82 prosenttia ja naisista 57 prosenttia ajoi vähintään 1,2 promillen humalassa eli ylitti törkeän rattijuopumuksen rajan.
Alkoholirattijuopoista valtaosa eli 80 prosenttia ajoi yksinomaan alkoholin vaikutuksen alaisena.
Ylinopeus mukana usein
Tarkoissakaan jälkikäteisselvittelyissä ei aina aina kaikkien rattijuoppokuskien tai huumepäissään ajaneiden osalta selviä, ovatko he ajaneet onnettomuuden sattuessa ylinopeutta. Tutkitusti tiedossa olevat tapaukset kielivät ylinopeuden olevan erittäin usein osatekijänä onnettomuuksissa.
Rattijuopoista 72 prosenttia ajoi onnettomuushetkellä vähintään 10 km/h ylinopeutta ja 47 prosenttia ylitti tien nopeusrajoituksen vähintään 30 km/h:lla.
Huumekuljettajista vastaavasti 63 prosenttia ajoi onnettomuushetkellä vähintään 10 km/h ylinopeutta ja 43 prosenttia huumekuskeista ylitti tien nopeusrajoituksen vähintään 30 km/h:lla.
Mitä OTI tekee?
Onnettomuustietoinstituutti työskentelee ennaltaehkäistäkseen liikenneonnettomuuksia Suomessa. Instituutti toimii erillisenä yksikkönä Liikennevakuutuskeskuksessa.
OTI koordinoi kuolemaan johtaneiden liikenneonnettomuuksien riippumatonta tutkintaa ja hallinnoi niistä kerättyä tietoa. OTIn keräämän ja analysoiman tiedon avulla voidaan vaikuttaa liikenneturvallisuuteen niin lainsäädännön kuin käytännön toimenpiteiden tasolla.
Onnettomuustietoinstituutti luopuu käyttämästä raporteissaan termiä rattijuoppous. Taustana tälle on, että tarkkaan ottaen rattijuopumuksesta voidaan tuomita myös muiden päihteiden kuin alkoholin käyttäjiä – vaikka puhekielessä rattijuopolla tarkoitetaan yleensä alkoholirattijuoppoa.
Selkeyden vuoksi OTI pyrkii siis jatkossa raporteissaan käyttämään rattijuopumuksen sijasta täsmällisempiä ilmauksia alkoholionnettomuudet, huumeonnettomuudet ja lääkeonnettomuudet.
