Poliisi Kehä 1:n kameravalvonnasta: ”Me ei todellakaan tulla paljastamaan mitään euromääriä!”
Kun vuosi sitten Kehä 1:lle asennettiin 35 kameratolpasta koostunut automaattivalvonta, heräsi moni kysymään, ovatko motiivina sakkotulot vai liikenneturvallisuus?
Suomen vilkkainta tietä on valvottu kohta vuosi. Sen kunniaksi Poliisi ja Uudenmaan ELY-keskus pitivät aiheesta tiedotustilaisuuden, jossa olivat mukana myös VTT ja Liikennevirasto.
Eli miten on, sakkotulot vai liikenneturvallisuus? Jos viranomaisilta kysytään, on vastaus selvä.
– Henkilövahinko-onnettomuudet ovat Kehä 1:llä laskeneet noin 30 prosenttia automaattivalvonnan ansiosta, Marko Kelkka Uudenmaan ELY-keskuksesta kertoo.
Laskeneen onnettomuusmäärän kerrotaan tuovan 2 miljoonan euron säästöt vuodessa. Onnettomuuksien väheneminen on Kelkan mukaan seurausta alentuneista ajonopeuksista. Automaattivalvonnan lasketaan alentaneen nopeuksia 1,8–5,2 kilometriä tunnissa.
Kelkka toki myöntää Kehä 1:n runsaiden tietöiden vaikeuttaneet vertailua ja luotettavaa tilastollista tarkastelua.
Tietyöt haittaavat
Vuonna 2016 alkoi Kehä 1:n leventäminen välillä Hämeenlinnan väylä – Espoon raja. Lisäksi parannettiin valtatie 3:n eritasoliittymää ja rakennettiin Kivikon, Myllypuron ja Viikin yhdistävä eritasoliittymä. Lisäksi Kehä 1:n länsipään lähellä Keilaniemessä aloitettiin tunnelin rakentaminen.
Toisin sanoen, suurella osalla kehää nopeusrajoitukset ovat laskeneet 20 kilometriä tunnissa tietöiden takia. Sillä luulisi olevan mainittua 1,8–5,2 kilometriä tunnissa suurempi vaikutus onnettomuuksiin? Kehä 1:n liikennejärjestelyt työmaakohdissa ovat olleet varsin sujuvia.
40 881 välähdystä
Poliisitarkastaja Heikki Ihalainen poliisihallituksesta esitteli toimittajille automaattivalvonnan tulokset.
Vuonna 2016 kameroiden välähtely aiheutti yhteensä 40 881 seuraamusta. Näistä 28 343 oli pelkkiä huomautuksia, mutta rikesakkojen määräksi kerrottiin 11 870. Rangaistusvaatimuksia jaettiin 668 kappaletta.
Kun Ihalaiselta kysyttiin automaattivalvonnan tuottamia sakkotuloja, oli vastaus otsikossa mainittu tuhahdus.
Lyhyellä kotimatematiikallakin selviää, että jo pelkät rikesakkotulot ovat tuottaneet 1,7–2,4 miljoonaa euroa rikesakkojen suuruudesta (140–200 euroa) riippuen.
Mustavalkoinen nopeusrajoitus
VTT:n tutkija Harri Peltola kertoi tuloksista, joita on havaittu Pakilan kohdalla olevasta mittauspisteestä. Mittauspiste sijaitsee 700 metrin päässä lähimmästä valvontapisteestä, eli kameratolpasta.
– Yli 10 km/h ylinopeudet laskivat 11 000 ajoneuvosta vuorokaudessa 2 000 ajoneuvoon. Lisäksi ennen automaattivalvonnan aloittamista 61 prosenttia ajoneuvoista ajoi valvontapisteen kohdalla ylinopeutta, valvonnan aloittamisen jälkeen määrä laski 33 prosenttiin.
VTT:n kuvaaja ajoneuvojen nopeuksista vuonna 2015 ja 2016. Pystyviiva 80 km/h kohdalla merkitsee nopeusrajoitusta.
Ajonopeusjakaumat ennen ja jälkeen automaattivalvonnan paljastavan kuvaajan perusteella ajonopeus valvontapisteellä on laskenut noin 5 kilometriä tunnissa, mutta se on riittänyt tiputtamaan nopeuden ylinopeudesta sallittuun vauhtiin. Nopeusrajoitus esitetään mustavalkoisena rajana, jonka ylittäminen johtaa välittömään vaaraan. Automaattivalvonta ei toki tunnetusti puutu väärään tilannenopeuteen – tai rattijuoppouteen.
Faktaa vai propagandaa?
Muutenkin lehdistötilaisuus Kehä 1:n automaattivalvonnan tuloksista vaikutti enemmän propagandalta kuin faktojen kertomiselta.
Marko Kelkka kertoi tilastollisista tuloksista, joita automaattivalvonnan ansiosta 1,8–5,2 kilometriä tunnissa laskenut ajonopeus aiheuttaa.
– Henkilövahinko-onnettomuudet ovat vähentyneet keskinopeuden muutoksen perusteella laskentamallista riippuen 9–14 prosenttia. Kuolleiden määrä on vähentynyt 23 prosenttia laskentamallista riippumatta, Kelkka kertoo.
Kehä 1:llä on viimeisen kuuden vuoden aikana kuollut yksi ja yksi on loukkaantunut vakavasti. Molemmat uhrit liikkuivat moottoripyörällä.
Onnettomuusprosentit perustuvat kansainväliseen tutkimukseen, jolla on selvitetty ajonopeuden vaikutusta onnettomuusriskiin. Tutkimuksen lähtökohtia on kritisoitu, sillä se ei esimerkiksi huomioi sairauskohtauksien tai itsemurhien vaikutusta liikennekuolemien määrään. Niiden osuus kuolonkolareista on 40 prosenttia.
Juuri tähän tutkimukseen perustuen viranomaiset kertovat Kehä 1:n laskeneiden ajonopeuksien johtaneen 2 miljoonan euron säästöön onnettomuuskustannuksissa jo ensimmäisen vuoden aikana.
Palataan vielä peruskysymykseen: oliko Kehä 1:lle 900 000 eurolla rakennettu automaattivalvonta kustannustehokkain tapa parantaa liikenneturvallisuutta pääkaupunkiseudulla?
– Ei tule tehokkaampaa keinoa minulle mieleen, jos verrataan vaikutuksia ja kustannuksia, toteaa Marko Kelkka.
Viranomaiset tosin eivät vieläkään tiedä, kuinka moni onnettomuus nyt tai aiemmin aiheutui ylinopeudesta. Mikään ei myöskään selitä sitä, miksi automaattivalvonnan tuomat sakkotulot halutaan salata.
