Rakennusala kritisoi: väylien suunnittelu lyhytnäköistä
Pelkona on, että Suomi hukkaa mahdollisuutensa.
– Nyt pitää osata katsoa kauas sekä ajassa että matkassa mitattuna. Jos tuijottaa vain nenänpäätä, on vaikea edetä ainakaan järkevään suuntaan.
Rakennusteollisuus RT:n hallituksen puheenjohtaja, YIT:n varatoimitusjohtaja Tero Kiviniemen nasakka kiteytys liittyy siihen, ettei Suomella ole Kiviniemen mukaan lainkaan pitkän aikavälin suunnitelmaa liikenneinfran kehittämiseksi – etenkin kun liikennepoliittinen selontekokin kumottiin vuodenvaihteessa.
12 vuoden ohjelma
Kiviniemi harmittelee, että tiedossa on vain tämän hallituskauden infrahankkeet. Hallituksen tulisi asettaa parlamentaarinen työryhmä, joka valmistelisi pitkän aikavälin liikenneinvestointiohjelman.
– Olisi tärkeä osallistaa suunnitteluun myös muita tahoja ja hyödyntää osaamista laajasti. Ohjelman tulisi olla mielellään kahdentoista vuoden mittainen, jotta se ohjaisi kehittämistä johdonmukaisesti yli hallituskausien, Kiviniemi linjaa.
Tallinna-tunneli on jättihanke
Rakennusteollisuus RT:n kevätkokouksessa puhuneen Kiviniemen mukaan esimerkiksi Tallinnan-tunnelin kaltainen jättihanke vaatisi lukuisten vuosien valmistelua ja vahvaa sitoutumista. Naapurimaissa asiat ovat paremmalla tolalla.
– Poliittisessa ohjauksessa tehdylle investointiohjelmalle on iso tarve, vaikka selvitettävänä oleva aloite liikenneverkkojen yhtiöittämiseksi etenisi. Muun muassa Ruotsilla ja Norjalla on vastaavat suunnitelmat, mikä näkyy myös niiden infrainvestointien tasossa.
Investoinnit laskemassa
Suomi on osa eurooppalaista TEN-T-liikenneverkkoa ja on sitoutunut sen kehittämiseen. Siinä missä Ruotsi on hakenut EU-rahoitusta lähes 17 miljardin euron TEN-T-hankekokonaisuudelle, Suomella on tällä hetkellä kasassa vain runsaan 200 miljoonan euron hankkeet.
Kiviniemen mukaan Suomessa uusinvestoinnit rautateihin ja teihin ovat huolestuttavan matalat ja yhä laskemaan päin. Liikenneinvestointiohjelma ja uudenlaiset rahoitusratkaisut olisivat välttämättömiä myös EU-investointitukien saamiseksi.
– Tähän tilaisuuteen kannattaa tarttua. Pitkäjänteisellä liikennepolitiikalla voimme tehokkaalla tavalla edistää talouden kasvua ja kaupunkiseutujen hallittua kehitystä.
Suomesta logistinen keskus?
Kyse on myös Suomen kytkeytymisestä kiinteämmin osaksi Eurooppaa, joka edellyttää liikenneinfran kaukonäköistä kehittämistä.
Kiviniemi visioi, että Suomen kautta on mahdollista luoda lyhyet yhteydet Aasiaan jatkossa lentoliikenteen lisäksi myös meriteitse. Ilmastonmuutoksen myötä Jäämerellä avautuvat merireitit Kaukoitään ja Pohjois-Amerikkaan. Oikeilla ratkaisuilla Suomi voi nousta koko Pohjois-Euroopan logistiseksi keskukseksi.
