Ruuhkaa pukkaa – yksi pikalatauspiste 35,2 täyssähköautoa kohti

Sähköautoja ja lataushybridejä tulee lisää, joten latauspaikkojen rakentamisen tulisi pysyä samassa tahdissa, jotta liikenne voi olla sujuvaa myös sähköisesti.

Suomessa oli kuluvan vuoden puolivälissä yksi julkinen pikalatauspiste 35,2 täyssähköautoa kohti, kertoo tuore sähköautoilua koskeva raportti. Liikenne sähköistyy jopa rivakasti: täyssähköautojen määrän kasvua kuvaa hyvin se, että viime vuoden lopulla tuo suhdeluku oli 26,6.

Tiedot käyvät ilmi sähköisen liikenteen puolestapuhujan eli Sähköinen liikenne -yhdistyksen keräämistä tiedoista. Sähköisen liikenteen tilannekatsaus Q2/2021 -raportin johtopäätös on aika selkeä: täyssähköautojen määrä on kasvanut suhteessa enemmän kuin pikalatauspaikkojen määrä.

Traficomin tietojen mukaan Suomessa oli kesäkuun lopussa liikennekäytössä 14 682 täyssähköistä henkilöautoa – ja 417 pikalatauspistettä.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

EU-tavoitteita kohti

Jos täyssähköautot ja ladattavat hybridit lasketaan yhteen, oli niitä vuoden puolivälissä 77 468, ja kun peruslatauspisteitä oli raportin mukaan tuolloin 4 853, tarkoittaa se yhtä latauspistettä 16 täyssähkö/hybridiautoa kohti.

Tässä suhteessa ollaan Suomessa jäljessä EU-tason suosituksista. EU-tason niin sanotun jakeluinfradirektiivin (2014/94/EU) suositus on, että julkisia peruslatauspisteitä tulisi olla yksi kappale kymmentä sähköautoa kohti.

Toisaalta kun pikalatauspisteitä on 35,2 yhtä täyssähköautoa kohti, on se yli EU-tavoitteen, joka on yksi pikalatauspiste sataa täyssähköautoa kohti.

– Suuritehoisen latauksen tarve kasvaa täyssähköautojen voimakkaan kasvun myötä, tästä voi tulla pullonkaula sujuvalle liikenteelle. Toisaalta latauspaikkojen määrän kasvu ei ole pysynyt samassa tahdissa autojen määrän kasvun kanssa, mutta toisaalta paremman palvelutason mukaisia lyhyemmän latausajan vaativia suurteholatauspaikkoja (>100 kW) on otettu käyttöön ilahduttavasti, Teknologiateollisuuden johtava asiantuntija Heikki Karsimus taustoittaa.

Lisää pikalatureita, kiitos!

Karsimus toivoo lisää pikalatureita, suurteholatureita sekä suuritehoisia latauskenttiä, joissa lataustehoa on tarjolla auton oman latauskyvykkyyden mukaan.

Sähköisen liikenteen tilannekatsauksessa uumoillaan, että liikenteen sähköistyminen jatkaa rivakkaa etenemistään: ”Suotuisana jatkunut kehitys ennakoi 50 000 sähköauton lisäystä kuluvalle vuodelle ja täyssähköisten mallien osuuden kasvua sähköautokannassa."

Toisaalta kasvu tuo mukanaan haasteita eli lisää liikennettä latausasemilla ja vahvistaa suuritehoisemman julkisen latausinfran tarvetta, raportissa tähdennetään.

Vahvaa kasvua autoissa…

Vuoden takaisessa Sähköisen liikenteen tilannekatsauksessa täyssähköautojen lukumäärä oli 6 432 autoa, nyt siis 14 682 autoa. Täyssähköautojen määrän liki 130 prosentin vuosikasvu on totta. Sähköautojen vahvat kasvuprosentit on kuitenkin hyvä suhteuttaa maan autokantaan. Täyssähköautojen osuus on 0,52 prosenttia 2 830 953 henkilöauton autokannasta, kertovat Traficomin kesäkuun lopun tilastotiedot.

Samaisella vuoden ajanjaksolla ladattavien hybridien määrä kasvoi 33 883 autosta 62 786 autoon.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

… ja latauspaikoissa

Sähköisen liikenteen tilannekatsauksessa käydään lävitse myös latauspisteiden määrän kasvuluvut. Vuoden aikana peruslatauspaikkojen määrä on kasvanut 38 prosentilla 3 528 pisteestä 4 853 pisteeseen. Vastaavat luvut pikalatauspisteiden suhteen ovat 38 prosenttia ja 302 pisteestä 417 pisteeseen.

Raportin mukaan kuluvan vuoden tukipäätösten seurauksena seuraavien 18 kuukauden aikana on odotettavissa sähköautojen latausverkoston täydentyvän yli 200 uudella suuritehoisella latauspisteellä, joita ei muutoin markkinaehtoisesti rakennettaisi.

Myös taloyhtiöt ovat heränneet latausjärjestelyihin. Kerättyjen tietojen mukaan viimeisen vuoden aikana noin 1 000 taloyhtiötä on päättänyt latauspisterakentamisesta noin 21 300 autopaikalle Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n latausavustuksen kannustamana.

Sähkö täyttää tavoitteet

Eurooppalaisen tason täyssähköautojen hankintatuki ja sähköistä liikennettä tukevat autoveroratkaisut ovat raportin mukaan edellytyksenä fossiilittoman liikenteen tiekartan päästövähennysten toteutumiselle.

Raportti tähyää tulevaisuuteen ennustamalla, että ”vuonna 2030 joka neljäs ajettu henkilöautokilometri on sähköinen ja sähkö henkilöautoliikenteen merkittävin päästöjen vähentäjä.”

Sähkö on raportin mukaan liikenteen energialähteistä ainoa, joka vähentää päästöjä ja liikenteen kokonaisenergiankulutusta samanaikaisesti.

Raportti: tuet välttämättömiä

Suomessa liikenteen päästöjä pyritään vähentämään Fossiilittoman liikenteen tiekartan linjausten mukaisesti. Tavoitteena on kotimaan liikenteen kasvihuonepäästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta ja liikenteen muuttaminen nollapäästöiseksi vuoteen 2045 mennessä. Tavoitteena on myös fossiilisten liikennepolttoaineiden myynnin lopettaminen kotimaan liikenteeseen vuoteen 2045 mennessä.

Raportin mukaan näihin kunnianhimoisiin päästötavoitteisiin pääsemiseksi määräaikaiset investointituet ovat välttämättömiä julkisen sekä asuinkiinteistöjen latauspisteverkoston laajentumiselle.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tavoite: latauskenttä 60 kilometrin välein

Euroopan unioni on päivittämässä vähäpäästöisten ajoneuvojen tankkaus-/latausinfrastruktuuria koskevaa direktiiviä (AFI, 2014/94/EU), joka on määrä muuttaa asetukseksi, jolloin sitä tulisi soveltaa jäsenmaissa sellaisenaan.

Maan valtaväylien varrella tulisi rakentaa jo vuoteen 2025 mennessä sähköhenkilöautoille latauskentät 60 kilometrin välein. Latauskentän yhteiseksi tehoksi on määritelty vähintään 300 kW, ja ainakin yhdeltä latausasemalta ulos vähintään 150 kW. Latauskentillä tarkoitetaan aluetta, jolla on useita latausasemia.

Ja vuoteen 2030 mennessä lautaskentän vaatimukset nousevat kaksinkertaisiksi: vähintään 600 kW ja ainakin kahdelta latausasemalta ulos vähintään 150 kW.

Nämä valtaväylät ovat osa Euroopan laajuista ns. TENT-T verkostoa, joka koostuu kahdesta tasosta: vuoteen 2030 mennessä rakennettavasta ydinverkosta ja vuoteen 2050 mennessä rakennettavasta kattavasta verkosta. Verkostosta lisää Väyläviraston nettisivuilta.

Sähköinen liikenne -yhdistyksessä on jäseninä laaja katras kotimaisia yrityksiä, etujärjestöjä ja oppilaitoksia.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähteet: Sähköisen liikenteen tilannekatsaus Q2/2021, Sähköinen liikenne ry, Väylävirasto, Traficom

a:4:{i:0;s:5:"93348";i:1;s:5:"92393";i:2;s:5:"93305";i:3;s:5:"48414";}