Liikenne Liikennepolitiikka Uutinen 20.10.2021

Tieliikenne tärkein liikkumismuoto, mutta jää rahanjaossa jalkoihin, kritisoi Autoliitto

Autoilijoiden etujärjestöä närästää, että tärkein liikkumismuoto tieliikenne saa valtion rahakirstusta ansaitsemaansa vähemmän.

Suomi liikkuu aivan valtaosiltaan kumipyörien varassa. Tieliikenne on tärkein liikkumismuoto Suomessa. Tieliikenteessä liikkuu 93 prosenttia henkilöliikenteestä ja henkilöauton osuus henkilöliikenteestä on yli 80 prosenttia.

Rahanjaossa tieliikenne jää jalkoihin eikä saa ansaitsemaansa satsausta suhteessa muihin liikkumismuotoihin, muistuttaa Autoliitto lausunnossaan eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle. Lausunto liittyy budjetin valmisteluun eli hallituksen esitykseen eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2022.

Kumipyörien varassa liikkuvat myös tavarat ympäri Suomen: satamista kauppojen hyllyille ja metsäteiden päästä jatkojalostukseen tai vientiin. Maantieliikenteen osuus kaupallisesta tavaraliikenteestä on 88 prosenttia tavaratonneista ja 2/3 tonnikilometreistä.

– Suomen 2,7 miljoonalla liikennekäytössä olevalla henkilöautolla ajetaan myös erittäin merkittävä määrä tavaraliikennettä, Autoliitto huomauttaa.

Autoliitto: korjausvelka uhkaa kasvaa

Tieverkon rahoitusosuus on Liikenne 12 -suunnitelmassa kehittämisrahasta vain 45 prosenttia ja perusväylänpidon rahoituksesta 52 prosenttia, mikä näkyy myös budjettiesityksessä.

Tiestön korjausvelka on jo tällä hetkellä reilusti yli 1,5 miljardia euroa ja se kasvaa edelleen koko ajan. Samalla tiestön tasearvon ennakoidaan olevan vuonna 2022 alemmalla tasolla kuin vuoden 2020 toteutuma oli.

 

Perusväylänpitoon esitetään 1,369 miljardin euron määrärahaa, mikä on yli 100 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2020 ja alemmalla tasolla kuin vuoden 2021 budjetti. Tiestölle tästä kohdistetaan esityksen mukaan 710 miljoonaa euroa, kun vuonna 2020 tiestön perusväylänpitoon käytettiin 783 miljoonaa euroa. Rahoitustaso on täysin riittämätön pysäyttämään korjausvelan kasvua, saati lyhentämään korjausvelkaa.

Väylien kuntokuuri

Korjaukset tehtävä ajoissa

Autoliitto pitää linjausta varsin lyhytnäköisenä, sillä samalla tiestöön kohdistuvat korjaukset muuttuvat koko ajan kalliimmiksi ongelmien siirtyessä päällystevaurioista teiden runkoon.

– Korjaavat toimenpiteet tulisi tehdä ajoissa, jotta käytetylle rahalle saataisiin paras vastine, Autoliitto vaatii.

Tavoite korjausvelan vähentämisestä ei Autoliiton mukaan voi toteutua ilman rahoituksen lisäämistä. Tieverkon korjausvelka kasvaa erityisesti alemmalla tieverkolla eli siellä, missä liikkumiselle ei ole mitään muuta vaihtoehtoa.

Elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kotitalouksien liikkumisedellytysten heikentyminen ei ole Autoliiton mukaan hyväksyttävä lopputulos, joten tienpidon kokonaisrahoituksen tasoa tulisi nostaa nyt esitetystä.

Henkilöautoilu ei katoa mihinkään!

Autoliitto muistuttaa, ettei tieliikenteen kulkutapaosuuksissa ole tapahtunut merkittäviä muutoksia viimeisten vuosikymmenten aikana ”eikä sellaisia ole näköpiirissä jatkossakaan.”

– Päätöksenteossa on tärkeää ymmärtää, että henkilöautoliikenne ei ole varsinkaan Suomen kaltaisessa harvaan asutussa pitkien etäisyyksien maassa katoamassa minnekään, mutta se on muuttumassa käyttövoimien uudistuessa päästöttömäksi.

Päällysteiden ja tiemerkintöjen pitää Autoliiton mukaan olla hyvässä kunnossa niin päästöjen vähentämisen kuin liikenneturvallisuuden parantamisen saavuttamiseksi.

Autoliitto tuo esiin Väyläviraston investointisuunnitelman, jossa tiehankkeiden hyöty-kustannussuhde on keskimäärin 2,3, kun taas ratahankkeet jäävät investointisuunnitelmassa 0,6:een.

– Näyttäisi siltä, että kannattavat tiehankkeet saavat väistyä kannattamattomien ratahankkeiden tieltä. Tiehankkeiden hyöty-kustannussuhde on järjestään yli yksi, kun taas ratahankkeet eivät juuri koskaan maksa itseään takaisin, Autoliitto kritisoi.

70 prosenttia maasta teiden varassa

Suunnittelu- ja konsultointiyritys WSP:n tekemässä ja Suomen Tieyhdistyksen tilaamassa tuoreessa Väestö tieverkon varassa -selvityksessä tarkasteltiin, kuinka suuri osa Suomesta on pelkästään tieyhteyksien varassa. Aihetta lähestyttiin käänteisesti eli tutkittiin mille osalle väestöstä rautatieyhteydet olisivat saavutettavissa, jolloin pelkästään tieyhteyksien varassa on loppuosa väestöstä.

Koko Suomen pinta-alasta noin 30 prosenttia sijaitsee 20 kilometrin säteellä rautatieasemasta. Siten noin 70 prosenttia Suomen pinta-alasta on – tieverkon kattavuuden puitteissa – vain tieliikenteellä saavutettavissa.

Kuten Moottorin aiemmassa uutisessa kerrottiin, noin puolet maakuntien asukkaista on käytännössä yksinomaan tieverkon varassa. Tietä käytetään myös silloin, kun mennään melko kaukana olevalle rautatieasemalle. Rautatien käytettävyys edellyttää kattavaa ja kunnossa olevaa tieverkkoa.

Samaisen selvityksen perusteella viiden kilometrin etäisyydellä rautatieasemasta asuu 55 prosenttia suomalaisista, ja 20 kilometrin etäisyydellä jo 83 prosenttia eli noin viisi kuudesta suomalaisesta.

Jaa artikkeli