20.10.2021 Liikenne Tieliikenne tärkein liikkumismuoto, mutta jää rahanjaossa jalkoihin, kritisoi Autoliitto Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Autoilijoiden etujärjestöä närästää, että tärkein liikkumismuoto tieliikenne saa valtion rahakirstusta ansaitsemaansa vähemmän. Suomi liikkuu aivan valtaosiltaan kumipyörien varassa. Tieliikenne on tärkein liikkumismuoto Suomessa. Tieliikenteessä liikkuu 93 prosenttia henkilöliikenteestä ja henkilöauton osuus henkilöliikenteestä on yli 80 prosenttia.Rahanjaossa tieliikenne jää jalkoihin eikä saa ansaitsemaansa satsausta suhteessa muihin liikkumismuotoihin, muistuttaa Autoliitto lausunnossaan eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle. Lausunto liittyy budjetin valmisteluun eli hallituksen esitykseen eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2022.Kumipyörien varassa liikkuvat myös tavarat ympäri Suomen: satamista kauppojen hyllyille ja metsäteiden päästä jatkojalostukseen tai vientiin. Maantieliikenteen osuus kaupallisesta tavaraliikenteestä on 88 prosenttia tavaratonneista ja 2/3 tonnikilometreistä.– Suomen 2,7 miljoonalla liikennekäytössä olevalla henkilöautolla ajetaan myös erittäin merkittävä määrä tavaraliikennettä, Autoliitto huomauttaa.Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyyAutoliitto: korjausvelka uhkaa kasvaaTieverkon rahoitusosuus on Liikenne 12 -suunnitelmassa kehittämisrahasta vain 45 prosenttia ja perusväylänpidon rahoituksesta 52 prosenttia, mikä näkyy myös budjettiesityksessä.Tiestön korjausvelka on jo tällä hetkellä reilusti yli 1,5 miljardia euroa ja se kasvaa edelleen koko ajan. Samalla tiestön tasearvon ennakoidaan olevan vuonna 2022 alemmalla tasolla kuin vuoden 2020 toteutuma oli.Perusväylänpitoon esitetään 1,369 miljardin euron määrärahaa, mikä on yli 100 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2020 ja alemmalla tasolla kuin vuoden 2021 budjetti. Tiestölle tästä kohdistetaan esityksen mukaan 710 miljoonaa euroa, kun vuonna 2020 tiestön perusväylänpitoon käytettiin 783 miljoonaa euroa. Rahoitustaso on täysin riittämätön pysäyttämään korjausvelan kasvua, saati lyhentämään korjausvelkaa.Korjaukset tehtävä ajoissaAutoliitto pitää linjausta varsin lyhytnäköisenä, sillä samalla tiestöön kohdistuvat korjaukset muuttuvat koko ajan kalliimmiksi ongelmien siirtyessä päällystevaurioista teiden runkoon.– Korjaavat toimenpiteet tulisi tehdä ajoissa, jotta käytetylle rahalle saataisiin paras vastine, Autoliitto vaatii.Tavoite korjausvelan vähentämisestä ei Autoliiton mukaan voi toteutua ilman rahoituksen lisäämistä. Tieverkon korjausvelka kasvaa erityisesti alemmalla tieverkolla eli siellä, missä liikkumiselle ei ole mitään muuta vaihtoehtoa.Elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kotitalouksien liikkumisedellytysten heikentyminen ei ole Autoliiton mukaan hyväksyttävä lopputulos, joten tienpidon kokonaisrahoituksen tasoa tulisi nostaa nyt esitetystä. Henkilöautoilu ei katoa mihinkään! Autoliitto muistuttaa, ettei tieliikenteen kulkutapaosuuksissa ole tapahtunut merkittäviä muutoksia viimeisten vuosikymmenten aikana ”eikä sellaisia ole näköpiirissä jatkossakaan.” – Päätöksenteossa on tärkeää ymmärtää, että henkilöautoliikenne ei ole varsinkaan Suomen kaltaisessa harvaan asutussa pitkien etäisyyksien maassa katoamassa minnekään, mutta se on muuttumassa käyttövoimien uudistuessa päästöttömäksi. Päällysteiden ja tiemerkintöjen pitää Autoliiton mukaan olla hyvässä kunnossa niin päästöjen vähentämisen kuin liikenneturvallisuuden parantamisen saavuttamiseksi. Autoliitto tuo esiin Väyläviraston investointisuunnitelman, jossa tiehankkeiden hyöty-kustannussuhde on keskimäärin 2,3, kun taas ratahankkeet jäävät investointisuunnitelmassa 0,6:een. – Näyttäisi siltä, että kannattavat tiehankkeet saavat väistyä kannattamattomien ratahankkeiden tieltä. Tiehankkeiden hyöty-kustannussuhde on järjestään yli yksi, kun taas ratahankkeet eivät juuri koskaan maksa itseään takaisin, Autoliitto kritisoi. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy70 prosenttia maasta teiden varassaSuunnittelu- ja konsultointiyritys WSP:n tekemässä ja Suomen Tieyhdistyksen tilaamassa tuoreessa Väestö tieverkon varassa -selvityksessä tarkasteltiin, kuinka suuri osa Suomesta on pelkästään tieyhteyksien varassa. Aihetta lähestyttiin käänteisesti eli tutkittiin mille osalle väestöstä rautatieyhteydet olisivat saavutettavissa, jolloin pelkästään tieyhteyksien varassa on loppuosa väestöstä.Koko Suomen pinta-alasta noin 30 prosenttia sijaitsee 20 kilometrin säteellä rautatieasemasta. Siten noin 70 prosenttia Suomen pinta-alasta on – tieverkon kattavuuden puitteissa – vain tieliikenteellä saavutettavissa.Kuten Moottorin aiemmassa uutisessa kerrottiin, noin puolet maakuntien asukkaista on käytännössä yksinomaan tieverkon varassa. Tietä käytetään myös silloin, kun mennään melko kaukana olevalle rautatieasemalle. Rautatien käytettävyys edellyttää kattavaa ja kunnossa olevaa tieverkkoa.Samaisen selvityksen perusteella viiden kilometrin etäisyydellä rautatieasemasta asuu 55 prosenttia suomalaisista, ja 20 kilometrin etäisyydellä jo 83 prosenttia eli noin viisi kuudesta suomalaisesta.Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähteet: Autoliitto, Suomen Tieyhdistys, WSP Lue lisää Kaikki artikkelit 14.7.2025 Uutinen Nissanin tehdas Sunderlandissa on ensimmäinen laatuaan Euroopassa – näin siellä syntyy koko kansan katumaasturi Nissan Qashqai 13.7.2025 Uutinen Volkswagenin Yhdysvaltain piina jatkuu: ID. Buzz huilaa nyt tariffien takia 9.7.2025 Ajoneuvot Puolustusvoimat tilaa Scanialta 15 paloautoa – autojen täysi varustelu tehdään Säynätsalossa 9.7.2025 Liikenne Lux Express by OnniBus -vuorolla Helsingistä Jyväskylään – näin premium-bussi eroaa tavallisesta 8.7.2025 Autonhoito Yksi yllättävä kohta naarmuuntuu helposti sähköautossa – auton maalipinnan suojaaminen suojakalvolla yleistyy koko ajan enemmän 8.7.2025 Uutinen Maailman vanhin Rolls-Royce-kerho visiitillä Suomessa: ”Kerho on perustettu ajamista varten” 7.7.2025 Autoilun hinta Tässä on polttoaineiden hinta Virossa – yksi asia saa suomalaiset hätkähtämään 6.7.2025 Uutinen Pikkuautot pulassa Euroopassa kiristyvien säädösten kanssa – avuksi Japani-tyyliset kääpiöautot? 4.7.2025 Uutinen Kamuxin vastine Moottori-lehden 3.7.2025 julkaisemaan verkkojuttuun Kommentoi artikkelia Peruuta vastausVoit kommentoida artikkelia kirjautumalla sisään. Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Luetuimmat Vuorokausi Viikko Kuukausi 11.7.2025 Kuluttajat Käytetty BMW myytiin asiakkaalle vuoden 2019 autona, vaikka se oli valmistettu vuonna 2017 – myyjäliikkeen mielestä ei merkitystä markkina-arvoon 14.7.2025 Laivat Star of the Seas luovutettiin varustamolleen Meyer Turun telakalta - ei enää lisää kokoa, mutta muutamia pikkuparannuksia 14.7.2025 Koeajo Koeajo: Smart #5 Brabus – raju perhe-SUV on oikea lataushirmu 13.7.2025 Tekniikka Viimeiset käynnistykset: kolmoskone – uuden ajan oletusmylly 13.7.2025 Sähköautot BYD:n sähköautot kasaantuvat varastoihin, kysyntä sakkaa 7.7.2025 Autoilun hinta Tässä on polttoaineiden hinta Virossa – yksi asia saa suomalaiset hätkähtämään 8.7.2025 Autoilun hinta Päivän kuva: tämän verran polttoaineet maksoivat Latvian Ainažissa – ennen mysteerialennusta 11.7.2025 Kuluttajat Käytetty BMW myytiin asiakkaalle vuoden 2019 autona, vaikka se oli valmistettu vuonna 2017 – myyjäliikkeen mielestä ei merkitystä markkina-arvoon 9.7.2025 Liikenne Lux Express by OnniBus -vuorolla Helsingistä Jyväskylään – näin premium-bussi eroaa tavallisesta 9.7.2025 Ajoneuvot Kia EV5 tarjoaa lopultakin Kian vastauksen Enyaqin, ID.4:n ja Model Y:n haasteeseen myös täällä Euroopassa 21.6.2025 Ajoneuvot Auto per 10 sekuntia – maailman suurin autotehdas pyörii lähes tauotta 21.6.2025 Päivän kuva Päivän kuva: Huomaatko mikä tässä kuvassa on pielessä? 3.7.2025 Uutinen RAM-autojen virallinen maahantuoja: ”Kamuxin väite autojen valmistusmaasta on väärä” 23.6.2025 Uutinen Moottori paljastaa: Suomessa on rekisteröity jenkkiautoja väärillä papereilla – kaksi avolava-autoa myynnissä Kamuxilla 3.7.2025 Sähköautot "10 vuotta liian aikaisin" – Mercedes myöntää EQS-mallin virheen