16.2.2023

Vene 23: veneiden kauppa väheni viime vuonna

Vesikulkuneuvojen ensirekisteröinnit laskivat edellisvuodesta 11 prosenttia, mutta varusteiden ja moottorien myynti vilkastui.

Venealalla palattiin pandemiavuosien korkeasuhdanteesta normaalille tasolle. Traficomin tilastojen vesikulkuneuvoja ensirekisteröitiin Suomessa vuonna 2022 yhteensä 4 589 kappaletta, mikä on 11 prosenttia vähemmän kuin edeltävänä vuonna.

Suurin osa, hieman yli 70 prosenttia ensirekisteröidystä vesikulkuneuvoista oli moottoriveneitä, mutta vesiskootterien eli vesijettien suosio jatkui myös niiden osuuden ollessa 25 prosenttia. Ensirekisteröintien määrä on edelleen pitkän aikavälin keskiarvon yläpuolella, mutta koronavuosien huippulukemista on tultu alaspäin.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kotimaiset venemerkit suosikkeja

Vuonna 2022 moottoriveneitä ensirekisteröitiin 3 242, vesijettejä 1 179, Ilmatäytteisiä/RIB-veneitä 78, Purjeveneitä 18 ja muita vesikulkuneuvoja 72 kappaletta.

Rekisteröitävien moottoriveneiden suosikki on edellisten vuosien tapaan Buster (572 venettä), toisella sijalla Yamarin (393 venettä). Yli 200 veneen rekisteröintiin ylsivät myös Silver, Suvi, Faster ja Terhi – kaikki tunnettuja ja vakiintuneita suomalaisia venemerkkejä.

Kaikki vesikulkuneuvot, myös vesijetit mukaan lukien suomalaisten perämoottoriveneiden muodostamaan kärkijoukkoon sujahtaa kaksi vesijettimerkkiä, Sea-Doo ja Yamaha.

Alumiini hallitsee

Kotimaisuuden lisäksi suomalaisten venemakua hallitsee alumiini. Kymmenen suosituimman venemerkin kärkijoukossa alumiinisia veneitä valmistavat Buster, Silver, Faster ja Falcon.

Silverin mallistossa on myös lujitemuovimalleja, Finnmasterin mallistossa myös Husky- ja Yamarinin mallistossa Yamarin Cross -alumiiniveneitä. Purjeveneitä rekisteröitiin vain 18 venettä.

Käytettyjen kauppa kävi

Käytettyjen veneiden kauppa jatkui vilkkaana vaikkakin edellisvuoden huipputasosta, 28 000 omistajanvaihdoksesta tultiin viidennes alaspäin. Omistajanvaihdosten määrä oli silti korkeammalla kuin ennen pandemiaa vuonna 2019.

Traficomin ylläpitämän venerekisterin mukaan veneiden omistajavaihdoksia kirjattiin viime vuonna yhteensä yli 22 500 kappaletta. Vuoden aikana omistajaa vaihtoi yli 18 000 moottorivenettä, yli 700 vesijettiä ja reilut 1 200 purjevenettä.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Perämoottoreita menee

Polttomoottorikäyttöisiä perämoottoreita toimitettiin Suomeen Finnboatin jäsenkunnan raportoiman perämoottoreiden tukkutoimitustilaston mukaan yli 12 000 kappaletta, säilyen edellisvuoden korkealla tasolla.

Suomessa myytävistä perämoottoreista lähes 80 prosenttia on teholtaan enintään 44 kW (60 hv), mutta pitkän aikavälin trendinä on pienten bensiinikäyttöisten perämoottorien toimitusmäärien lasku samaan aikaan, kun isompien perämoottorien markkinat laajenevat uusien venemallien kautta. Yhä suurempiin uusiin veneisiin asennetaan nykyään tehokas perämoottori aikaisempien sisä- ja sisäperämoottorien sijaan.

Sähkömoottoreissa toimitusvaikeuksia

Sähköperämoottorit tekevät tuloaan, mutta toimitusvaikeudet hidastivat myyntiä.

Sähköperämoottorit ovat suosittuja erityisesti soutuveneiden ja muiden pienehköjen mökkiveneiden moottoreina, mutta viime vuonna sähköperämoottorien toimituksia haittasi komponenttien saatavuudessa ilmenneet suuret ongelmat.

Veneiden sähkömoottoreita tuotiin Suomeen vajaa 5 000 kappaletta. Sähköperämoottoreita toimitettiin 3 737 kappaletta, 40 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Heittokalastajien suosimia sähköisiä keulamoottoreita tuotiin Suomeen 1 110 kappaletta, 11 prosenttia edellisvuotta vähemmän.

Sähkömoottorit ovat vahvasti tulossa etenkin pienehköihin veneisiin – kunhan moottorien komponenttien toimitusvaikeudet saadaan selätettyä.

Helsingin venenäyttelyssä 2023 monet soutuveneet ja muut pienehköt ”mökkiveneet” olivat näytteillä useimmiten sähköperämoottorein varustettuna. Sähkömoottorien valikoima on merkittävästi kasvanut muutamassa vuodessa. Lisäksi monien kalastukseen soveltuvien venemallien keulassa oli esillä pieni sähkötoiminen keulamoottori kalastuskäytössä tarvittavaan hitaaseen ajoon, jolloin veneen bensiinikäyttöinen perämoottori ei ole parhaimmillaan.

Venevienti väheni – Venäjän kauppa päättyi

Tullitilaston mukaan veneviennin arvo pieneni tammi-marraskuussa 2022 noin 30 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Veneitä vietiin viime vuonna noin 270 miljoonan euron arvosta. Veneitä vietiin yhteensä lähes 10 000 kappaletta 43 eri maahan. Tärkeimmät vientimarkkinat ovat edelleen länsinaapurimme Ruotsi ja Norja, kolmantena tulee Iso-Britannia.

Venäjän kauppa ei ole kokonaisuutena ollut Suomen venealalle kovin merkittävä, mutta ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan venekauppa oli kasvussa. Ennen Venäjän hyökkäyssotaa Venäjälle suuntautuneesta 16 miljoonan euron viennistä lähes kaksi kolmasosaa muodostui vesijettien jälleenviennistä. Lisäksi vietiin viiden miljoonan arvosta moottoriveneitä sekä moottoreita ja venetarvikkeita.

Keväällä 2022 veneiden vienti Venäjälle päättyi kokonaan. Tuonti kiellettiin lokakuussa 2022 ja se päättyi käytännössä kokonaan vuoden 2022 loppuun mennessä.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Vesijettejä Meksikosta

Merkittävin vesikulkuneuvojen tuontimaa oli edelleen Meksiko, josta tuodut 4 500 vesikulkuneuvoa olivat käytännössä vesijettejä.

Niistä suurin osa tullattiin EU-alueelle Suomen kautta ja vietiin edelleen muualle Eurooppaan. Suomeen myytäväksi uusia vesijettejä jäi noin 1 200 kappaletta.  Toiseksi tärkein tuontimaa on Puola ja kolmantena Ruotsi.

Vene 23 -venemessut Helsingin Messukeskuksessa avoinna sunnuntaihin 19.2.2023 saakka.

Mistä veneiden myyntitiedot?

Veneiden myynnistä, viennistä ja tuonnista on saatu tilastotietoja Traficomin lisäksi Finnboat ry:n kokoamista tilastoista.

Venealan Keskusliitto Finnboat ry on Suomen venealan teollisuuden ja kaupan toimialajärjestö. Finnboatin jäsenkunta vastaa lähes sataprosenttisesti alan kotimaan liikevaihdosta ja Suomen veneviennistä. Veneala työllistää Suomessa noin 3 500 henkilöä.

Finnboatin jäsenyritysten liikevaihto oli viime vuonna 856 miljoonaa euroa säilyen lähes edellisvuoden tasolla.

Teksti: Timo Turkula Kuvat: Benjamin Helander Lähteet: Venealan Keskusliitto Finnboat ry, Traficom, Vene 23 

a:1:{i:0;s:6:"107889";}

Kommentoi artikkelia

Luetuimmat