22.3.2023 Pääkirjoitus: Tolkkua yhteisen rahan käyttöön Teksti Eila Parviainen Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Miten liikennejärjestelmän yhteiskunnallinen tehokkuus paranee, kun nopeusrajoituksia joudutaan alentamaan teiden kehnon kunnon vuoksi? Entistä vähemmän päällystyskilometrejä, lisää huonokuntoisia teitä, lisää alennettuja nopeusrajoituksia. Tämä on tieverkon kehittämisen suunta juuri nyt. Onko suunta oikea? Huonokuntoisia teitä on tällä hetkellä Suomessa niin paljon, että joka vuosi pitäisi päällystää noin 4 000 tiekilometriä, jotta korjausvelka ei kasvaisi. Kustannusten nousu ja valtion budjetin niukka linja teiden kunnostusrahoissa ovat johtaneet siihen, että uutta päällystettä saa vain puolet niistä teistä, missä sitä tarvittaisiin. Historian valossa olemme siis nyt teiden päällystämisen osalta 1970-luvun tasolla. Tilanne on erikoinen. Meillä on Liikenne 12 -suunnitelma, jonka tarkoituksena on ollut luoda liikenneverkon kehittämiselle pitkäjänteisyyttä ja tehokkuutta. Vuonna 2020 parlamentaarinen ohjausryhmä linjasi suunnitelman tavoitteiksi muun muassa, että liikennejärjestelmä takaa koko Suomen saavutettavuuden ja vastaa elinkeinojen, työssäkäynnin ja asumisen tarpeisiin. Tavoitteena on myös liikennejärjestelmän yhteiskunnallisen tehokkuuden paraneminen. Helmikuun lopulla oli lausuntokierroksella valtion väyläverkon investointiohjelma vuosille 2024–2031. Investointiohjelma painottuu tukevasti raideliikenteeseen. Se on vähintäänkin erikoista, koska tieliikenne välittää 93 prosenttia henkilöliikenteestä ja noin 90 prosenttia tavaraliikenteestä. Henkilöliikenteen matkasuoritteesta 80 prosenttia toteutuu henkilöautoilla. Tammikuussa valtiovarainministeriö julkaisi selvityksen suurten ratahankkeiden rahoituksesta ja investoinneista. Selvityksen perusteella kolmen suuren ratahankkeen (Turun tunnin juna, Suomi-rata ja Itärata) toteuttaminen edellyttäisi huomattavaa julkisen sektorin taloudellista panostusta, sillä vaikka muita tulonlähteitä voidaan tunnistaa, on niiden suuruus verrattain pieni suhteessa investointeihin. Ministeriö muistuttaa myös, että suurten ratahankkeiden toteuttamisella on monenlaisia mahdollisia vaikutuksia ympäristöön, yhteiskuntatalouteen ja talouteen laajemminkin. Mahdollisten investointipäätösten yhteydessä tulisi punnita investointikustannusten ja operointikustannusten lisäksi myös näitä vaikutuksia. Vähintäänkin erikoista on myös se, että näitä uusia ratahankkeita on ajettu voimakkaasti eteenpäin, vaikka niiden hyöty-kustannussuhde on onneton. Elinkeinoelämän järjestöjen yhteinen näkemys vuosiksi 2025–2050 kiteytyy jo heidän väylävisionsa otsikossa: Modernit pääväylät – kilpailukykyinen Suomi. Suomen täytyy olla valmiina modernisoimaan keskeiset osat pääteistään ja radoistaan tulevaisuuden tarpeisiin. Uusien väylien rakentamisen perään ei haikailla. Samalla linjalla on Autoliitto. Nykyisellä rahoituksella kaikki varat tulisi käyttää olemassa olevan väyläverkon ylläpitoon ja korjaamiseen sen sijaan, että rakennetaan uutta. Tämä hidastaisi väylien kiihtyvää rapautumista ja siten vähentäisi riskiä entistä kalliimpien korjauskustannusten syntyyn. Nyt on meidän äänestäjien aika vaikuttaa. Miten jatkuvasti lisääntyvät huonokuntoiset tiet vastaavat elinkeinojen, työssäkäynnin ja asumisen tarpeisiin? Miten liikennejärjestelmän yhteiskunnallinen tehokkuus paranee, kun nopeusrajoituksia joudutaan alentamaan teiden kehnon kunnon vuoksi? Onko meillä todella varaa jakaa niukkaa rahoitusta hankkeisiin, joiden hyöty-kustannus -suhde on miinuksella? Vai pitäisikö sittenkin pitää huolta nykyisistä väylistä ja varmistaa, että edes ne palvelevat meitä jatkossakin? Miten sinun ehdokkaasi suhtautuu näihin kysymyksiin? Millaisia ratkaisuja hän lupaa ajaa? Kommentoi artikkelia Peruuta vastausVoit kommentoida artikkelia kirjautumalla sisään. Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Luetuimmat Vuorokausi Viikko Kuukausi 4.5.2024 Kysy Autoista Kysy autoista: voiko automaattivaihteista autoa hinata? 4.5.2024 Huutokauppahelmet Huutokauppahelmet – Citroën 2CV 4x4 'Sahara' on rättäreiden kunkku 3.5.2024 Lentokoneet LATAM:in lennon 800 alustava raportti julki - voiko lentoemännän väärä napinpainallus syöstä Boeing 787 Dreamlinerin syöksyyn? 4.5.2024 Koeajo Maistiainen: Husqvarna Svartpilen 801 – seikkailupyörä kadulle 4.5.2024 Ajoneuvot Ferrari 12 Cilindri - nimi kertoo kaiken oleellisen tästä upeasta super-grand tourerista 1.5.2024 Nimi muutettu Nimi muutettu: ihan sama kumman otat? - Näillä kaikilla Suomessa tällä hetkellä myytävillä henkilöautomalleilla on identtisiä kaksosia 28.4.2024 Matkailuajoneuvot Suomessa kehitetty retkeilyvaunu tähtää samantien kansainväliselle markkinalle 1.5.2024 Uutinen Huollettuna myyty Audi hajosi 1 500 kilometriä kauppojen jälkeen – kuluttajariitalautakunnan puoleen kääntyminen oli auton omistajalle jopa virhe 29.4.2024 Uutinen Kokonaan uudistunut Škoda Superb sai hinnat – ja se kasvaa vain koko ajan 29.4.2024 Koeajo Koeajo: Ostohousut jalkaan! Sähköfarkku Peugeot e308 SW hurmaa mökkikansan 24.4.2024 Uutinen Sähköautoista paljastunut yksi merkittävä ongelma – lähes joka viides hylätty katsastuksessa 1.5.2024 Nimi muutettu Nimi muutettu: ihan sama kumman otat? - Näillä kaikilla Suomessa tällä hetkellä myytävillä henkilöautomalleilla on identtisiä kaksosia 28.4.2024 Matkailuajoneuvot Suomessa kehitetty retkeilyvaunu tähtää samantien kansainväliselle markkinalle 14.4.2024 Koeajo Maistiainen: Dacia Duster on nyt kokonaan uusi ja osoittaa tietä koko merkille 1.5.2024 Uutinen Huollettuna myyty Audi hajosi 1 500 kilometriä kauppojen jälkeen – kuluttajariitalautakunnan puoleen kääntyminen oli auton omistajalle jopa virhe